Siirry pääsisältöön

Sumuinen Brexit

Lauantaiaamu 1. helmikuuta valkeni Britannian lähtöön. Suru oli rinnassa läheisen kumppanin lähtiessä, mutta samalla päivää väritti uuden alun tunnelma. Aikaa on vähän. Tuleva suhde tulisi saada aikaan alle 11 kuukaudessa.
Uutta alkua alettiin työstämään heti maanantaina 3.2, kun Euroopan komissio antoi ehdotuksensa tulevaa suhdetta koskevaksi neuvottelumandaatiksi. Vierailin silloin Lontoossa ja tapasin ministereiden lisäksi myös parlamentin jäseniä. Brittiläinen yrityselämä ei ole ollut Brextistä mielissään ja sen ymmärtää. Kauppa hidastuu, kallistuu ja byrokratia kasvaa.
Suomessa pohjatyötä oli tehty jo valmiiksi ja mandaatin työstäminen alkoi tiukalla aikataululla. Mandaatti on tärkeä, sillä siinä määritellään, mitä EU haluaa tulevalta suhteelta. Tähän on myös helppo vastata: EU haluaa niin tiiviin suhteen Britannian kanssa kuin mahdollista. Samalla on selvää, että suhde on kaukaisempi kuin tähän asti on ollut. Tavoitteena on, että komissio saisi jäsenmailta mandaatin neuvotella ja ohjeet neuvotteluille vielä helmikuun aikana ja neuvottelut voitaisiin aloittaa maaliskuussa. Silloin aikaa vuoden loppuun on enää 10 kuukautta.
Brexit on jo tapahtunut, ja erosopimus on voimassa. Erosopimuksella purettiin 47 vuotta kestänyt yhteistyö. Tulevaa, vuoden 2020 jälkeen alkavaa suhdetta siinä ei käsitelty. Mistä nyt tulisi neuvotella? Vastaus kuuluu: aivan kaikesta. Tulevan suhteen neuvotteluiden kate onkin poikkeuksellisen laaja. EU haluaa, että neuvotteluissa katetaan kaikki eri yhteistyöalat: esimerkiksi kaupan eri kysymykset tavarakaupan, palvelukaupan, investointien, julkisten hankintojen tai teollis- ja tekijänoikeuksien osalta, mutta sen lisäksi vielä liikennettä (lento, rautatie, maantie), kansalaisten maahantuloasioita, sosiaaliturvan koordinaatiota tai sisäistä ja ulkoista turvallisuutta tai tiedonvaihtoa koskevia aloja. Poikkeuksellista on myös se, että kaikista aloista neuvotellaan yhtä aikaa ja valmista tulisi saada näin lyhyessä ajassa. Edessä on hyvin tiivistahtinen vuosi ja sellainen neuvottelu, jollaista aiemmin ei ole nähty.
Kesäkuulle on sovittu neuvotteluiden välitarkastelusta. Silloin nähdään, mihin on päästy, ja ehkä aletaan myös hahmottaa, mihin on mahdollista päästä. On varauduttava myös siihen, että vuoden lopussa kaikesta ei ole ehditty sopia. Tällöin käsillä voi joillakin aloilla olla sopimuksettoman eron kaltainen tilanne, jolloin EU:n ja Britannian välisessä suhteessa nojaudutaan vain voimassa oleviin kansainvälisiin sopimuksiin, kuten kaupan osalta WTO-sopimuksiin. Selvää on myös, että vaikka tulevasta kauppasuhteesta saataisiin kunnianhimoinen, eivät sen edut vastaisi sisämarkkinoiden etuja. Kun on ulkona joukkueesta ei voi nauttia samoista eduista kuin joukkueen sisällä.
Tuleva suhde tuntuu tässä vaiheessa vuotta vielä sumuiselta. Kuva tarkentuu vuoden aikana. Syksyn saapuessa nähdään jo, miltä tuleva suhde voi tarkemmin näyttää. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi puheessaan Euroopan parlamentissa menneellä viikolla, että kauppasopimuksella ei luoda vain markkinoillepääsymahdollisuuksia, vaan yhtä tärkeää on luoda kansainväliseen kauppaan sääntöjä ja standardeja. Tämä on Suomenkin tavoite: ajaa EU:ssa ja tulevassa suhteessa kunnianhimoista ja avointa kauppaa, mutta samalla myös kunnianhimoisia sääntöjä kansainväliseen kauppaan. Sumun keskellä Suomi ja EU tekevät yhdessä työtä avoimen ja reilun kaupan pelikentän puolesta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tarvitsemme tulevaisuusinvestointeja ja tiivistä veropohjaa

Eduskuntavaaleihin on alle kuukausi ja jokainen puolue saa nyt aidosti tilaisuutensa esitellä oman ohjelmansa Suomen tulevaisuuden tekemiseen. Politiikan kvartaali ei saa olla enää vain seuraavat neljä vuotta. Pitää uskaltaa katsota rohkeasti pidemmälle tulevaisuuteen. Siksi tarvitsemme uudistuksia sosiaaliturvaan, perhevapaisiin ja investointeja koulutukseen.

Lyhyellä aikavälillä työllisyyskehitys riippu pitkälle suhdannekehityksestä ja pikavoittoja tuovia toimenpiteitä on vaikea löytää. Työllisyyskysymys on ennen kaikkea osaamiskysymys. Peruskoulu ei enää riitä pohjakoulutukseksi. Siksi toisen asteen (lukio ja ammatillinen koulutus) tekeminen aidosti maksuttomaksi on oikea tavoite. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain 40 prosenttia, kun toisen asteen suorittaneilla se on selvästi parempi eli yli 70 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneilla yli 85 prosenttia. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan oppivelvollisuuden pidennys on paras keino. Se nostaa koulutustasoa j…

Kokoomuksen talouspolitiikka on nykyään SDP:n talouspolitiikasta puhumista

SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari on tyytyväinen siihen, että kokoomus puhuu päivä päivältä enemmän SDP:n uudistuksista ja talouspoliittisista esityksistä.

- Viime aikoina kokoomus on puhunut enemmän SDP:stä ja SDP:n esityksistä kuin omistaan. Se osoittaa selvästi, että yhteiskunnallinen aloite on Sosialidemokraateilla. Samalla muiden asioista puhuminen on ymmärrettävää, sillä kokoomuksella ei ole omia avauksia juuri ollut - populistisia ja vastuuttomia verolupauksia lukuun ottamatta. Verolupauksillaan Kokoomus on ehtinyt polttaa jo lähes 4 miljardia euroa verotuloja. Näyttää pahasti siltä, että kokoomuksen vaalikampanjasta tulee vielä sitä kuuluisaa Sari Sairaanhoitajaakin kalliimpi, Skinnari sanoo.

Skinnari toteaa, että kun Kokoomuksen omat esitykset ovat olleet epärealistisia, puolue on joutunut keskustelemaan muiden puolueiden esityksistä.

- Voisi sanoa, että Kokoomuksen talouspolitiikka on nykyään SDP:n talouspolitiikasta puhumista. Meille se sopii oikein hyvin. Mutta kylmä t…

Lahtelainen onnistuu myös Afrikassa

Osallistuin alkuviikolla Keniassa järjestettyyn kansainväliseen ICPD25 Nairobi Summit -kokoukseen. Sen tarkoituksena on jatkaa Kairossa 25 vuotta sitten sovittua tavoitetta mahdollistaa naisille oikeus päättää omasta kehostaan. Kokouksessa 55 maata allekirjoitti sitoumuksen seksuaali- ja lisääntymisterveyden tasa-arvon puolesta, mutta esimerkiksi Yhdysvallat ei ole mukana.

Suomalainen koulutusosaaminen on kovaa valuuttaa maailmalla. Nairobissa tapaa myös lahtelaisia. Lotilan ala-asteen koulukaverini Jussi Hinkkanen on tehnyt upean kansainvälisen uran ja on nyt Nairobissa menestyvä startup-yrittäjä. Hän työllistää Keniassa ja Suomessa kymmeniä ihmisiä. Hänen yrityksen osaamisen avulla yhä useampi afrikkalainen pääsee kiinni työelämään ja saa työpaikan. Tekoälyäkin hyödyntävä kysyntä kohtaa osaamiseen. Digitaalisen palvelun potentiaali on huima yli miljardin asukkaan Afrikan mantereella.
Myös Suomessa panostukset korkeakoulutukseen heijastuvat positiivisesti koko alueen kehitykseen. Lah…