Siirry pääsisältöön

Kaksi hyvää uudistusta

Hallitus on aloittanut työn vuoden vaihteen jälkeen vauhdilla ja näyttänyt kykynsä tehdä päätöksiä. Valtiopäivien avajaiset olivat keskiviikkona ja täysistunnot ovat taas pyörähtäneet käyntiin. Itse olen käynyt tällä viikolla Lontoossa. Tapasin Brittiministereitä ja parlamentissa kansanedustajia. Brexitin jälkeinen aika tulee olemaan täynnä kysymysmerkkejä. Kauppasuhde EU:n ja UK:n välillä pitää rakentaa nopeasti, jos halutaan tuloksia ennen vuoden loppua.
Viime kaudella keskusteltiin paljon vanhustenhoitoon liittyvistä ongelmista. Eduskuntavaalien alla suurin osa eduskuntapuolueista sitoutui ympärivuorokautisen hoidon 0,7 hoitajamitoituksen sitomiseen lakiin. Taustalla olivat monia järkyttäneet vanhustenhoitoon liittyvät ongelmat. Suomalainen vanhustenhoito on ollut liian pitkään huonossa jamassa. Nyt tehty muutos on siis enemmän kuin tarpeellinen. Ministeri Kiurun aloitteesta esitys lakimuutoksesta tuli eduskuntaan tällä viikolla.
Hoitajamitoitukseen kuuluvista työntekijöistä puhuttaessa tarkoitetaan koulutuksen saaneita hoito- ja sosiaalialan ammattilaisia, joiden tehtävät ovat huolenpito, kuntoutus ja hoidolliset tehtävät. Tähän 0,7 henkilöstömitoitukseen ei lasketa asiakkaiden huoneiden ja yhteisten tilojen päivittäisestä, viikoittaisesta ja kuukausittaisesta siivouksesta, ruoan valmistuksesta ja sen laajamittaisesta lämmityksestä, sekä pyykki- ja kiinteistöhuollosta vastaavia henkilöitä. Myöskään esimies- ja hallinnollisia töitä tekeviä ei laskettaisi tähän. Tämä on merkittävä parannus verrattuna aikaisempaan tilanteeseen.
Kohti tasa-arvoisempaa vanhempainvapaata
Keskiviikkona julkaistut suuntaviivat hallituksen perhevapaauudistukselle lisäävät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta vanhempien välillä. Uudistuksen myötä molemmat vanhemmat saavat 164 vanhempainvapaapäivää. Lisäksi molemmilla vanhemmilla on oikeus siirtää toiselle 69 päivää omasta kiintiöstään. Kolmen lapsen isänä koen, että uudistus on askel oikeaan suuntaan. Sen myötä isien mahdollisuus olla kotona lasten kanssa paranee, kuitenkaan heikentämättä äitien tilannetta nykyisestä.
Uudistuksen myötä raskaana olevalle vanhemmalle tulee myös jatkossa olemaan yhden kuukauden päivärahajakso ennen lapsen syntymää ja vanhempainvapaakauden alkua. Sukupuoleen sidottu päivärahajärjestelmä poistuu uudistuksen myötä.
Lisää joustoa perheille

Erityisen hienoa tässä uudistuksessa on se, että se huomio kaikki perhemuodot yhdenvertaisesti. Kotihoidon tukea voidaan maksaa isovanhemmille suoraan, jos he jäävät lapsen kanssa kotiin vanhempien mennessä töihin. Isovanhempien rooli kasvatuksessa on monelle perheelle erittäin merkittävä ja sen vahvistaminen on tärkeää. Nykyään on kasvavissa määrin erilaisia perhemuotoja, joiden yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvota on pidettävä huolta. Tämä uudistus on merkittävä harppaus kohti parempaa tulevaisuutta.
Tulevat uudistukset parantavat tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, sekä vahvistavat kansalaisten inhimillisiä oikeuksia. Näillä uudistuksilla on hyvä jatkaa eteenpäin!
Ville Skinnari

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tarvitsemme tulevaisuusinvestointeja ja tiivistä veropohjaa

Eduskuntavaaleihin on alle kuukausi ja jokainen puolue saa nyt aidosti tilaisuutensa esitellä oman ohjelmansa Suomen tulevaisuuden tekemiseen. Politiikan kvartaali ei saa olla enää vain seuraavat neljä vuotta. Pitää uskaltaa katsota rohkeasti pidemmälle tulevaisuuteen. Siksi tarvitsemme uudistuksia sosiaaliturvaan, perhevapaisiin ja investointeja koulutukseen.

Lyhyellä aikavälillä työllisyyskehitys riippu pitkälle suhdannekehityksestä ja pikavoittoja tuovia toimenpiteitä on vaikea löytää. Työllisyyskysymys on ennen kaikkea osaamiskysymys. Peruskoulu ei enää riitä pohjakoulutukseksi. Siksi toisen asteen (lukio ja ammatillinen koulutus) tekeminen aidosti maksuttomaksi on oikea tavoite. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain 40 prosenttia, kun toisen asteen suorittaneilla se on selvästi parempi eli yli 70 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneilla yli 85 prosenttia. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan oppivelvollisuuden pidennys on paras keino. Se nostaa koulutustasoa j…

Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä.

Suomi äänestää sunnuntaina eduskuntavaaleissa. Samalla Suomi äänestää siitä halutaanko muutos Suomen suunnalle. Tulevan pääministeripuolueen tärkein tehtävä on palauttaa luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan. Silloin kun on luottamusta, on myös kykyä uudistua, investoida ja kehittää. Tämä koskee työmarkkinoiden lisäksi yrityksiä, mutta myös maakunta ja kuntatasoa eli meitä kaikkia yksilöinä. Epävakaassa maailmassa ja Euroopassa juuri Suomen ja Pohjoismaiden pitää pystyä olemaan se luottamuksen yhteiskuntamalli. Malli koko maailmalle. Siten teemme parhaiten myös talouskasvua ja työllisyyttä. Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä – se ei synny riitelemällä tai riitaa haastamalla. Meidän pitää luottaa toisiimme ja pystyä sopimaan vaikeitakin asioita.

Edellisten eduskuntavaalien jälkeen vuonna 2015 aloittanut hallitus (keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset) toteutti ja linjasi politiikkaa omien arvojensa pohjalta. Kuritettiin pienituloisia eläkeläisiä, opiskelijoita ja lapsiperheitä s…

Skinnari ja Ihalainen: Unohtuivatko pidemmän aikavälin kasvunmoottorit?

Puolueet ovat laatineet vaaliohjelmia seuraavalle vaalikaudelle ja myös pidemmälle aikavälille. Näin myös SDP. Viime viikolla julkistettiin eri ministeriöiden kansliapäälliköiden varsin kattava tilannekuvaraportti Suomen haasteista maailmantaloudessa. VM julkaisi oman, tavoitteellisemman linjauksen uudistuvasta ja kestävästä Suomesta.

Virkamiesarviossa on hyvin kuvattu Suomen keskeisiä haasteita. Raportin poliittisista suosituksista on perustellusti erilaisia painotuksia. Poliittisten johtopäätösten tekeminen kuuluukin puolueille ja uuden hallituksen muodostajille. Raportti laskee mm. sen varaan, että sote-säästöt voivat olla kolme miljardia vuoteen 2030 mennessä. Tästä on esitetty poikkeavia arvioita.

Raportin ydinviesti on, että työllisyysasteen kasvattaminen ja rakenneuudistukset ovat tehokkaampia keinoja kestävyysvajeen pienentämiseksi. Raportti ei tunnista riittävästi sitä, että työttömyyden pitkittyminen tuo myös sosiaalisen kestävyysvajeen. SDP:n talous- ja yhteiskuntapoliittis…