Siirry pääsisältöön

Arktinen alue Suomellekin tärkeä



Alkuviikosta olin pohjoisen talvessa. Osallistuin Tromssassa jo 14. kertaa järjestettävään Artic Frontiers -seminaariin, jossa keskustelin arktisista asioista paneeleisissa ja kahdenkeskisessa tapaamisessa Norjan ulkoministeri Ine Eriksen Søreiden kanssa. Inarin korkeudella sijaitsevassa Tromssassa pakkanen paukkui 10 asteen tienoilla ja lunta oli kinoksittain. Kerroin terveiset Lahdesta ja yhdessä toivoimme, että meilläkin on kohta lunta, kun Salpausselän kisat ja Finlandia -hiihto ovat jo ovella.

Sekä luonnontieteilijät että alkuperäiskansojen edustajat ovat todenneet, että ilmasto muuttuu arktisella alueella miltei kaksi kertaa nopeammin kuin muualla maailmassa keskimäärin. Jään sulamisen vaikutukset tulevat näkymään niin luonnonvarataloudessa, infrastruktuurissa kuin liikenteessäkin. Kansainvälinen kiinnostus arktista aluetta kohtaan on kasvanut eksponentiaalisesti. Alueen strateginen kiinnostavuus on kasvanut turvallisuuspoliittisessa mielessä ja lisännyt vahvojen kannanottojen takia suurvaltojen vastakkainasettelua alueella. Lähes kaikki arktiset ja alueesta kiinnostuneet maat ovat päivittämässä tai laatimassa uusia arktisia strategioita, mukaan lukien Suomi.
Suomi onkin keskeinen polaarinen toimija. Maamme on yksi Arktisen neuvoston kahdeksasta pysyvästä jäsenestä ja Etelämantereen osalta yksi 29:stä päätöksiä tekevästä jäsenmaasta. Maita, jotka ovat päättämässä molempien napa-alueiden kysymyksistä on Suomen lisäksi vain neljä: Ruotsi, Norja, Venäjä ja Yhdysvallat. Hallitusohjelman mukaan Suomi on ottanut keskeisen roolin EU:n arktisen politiikan ja yhteistyön vahvistamisessa. Sen keskiössä ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja arktisen alueen taloudellisten mahdollisuuksien, työllisyyden sekä erityisherkän luonnon turvaaminen. Avainasemassa on kestävä kehitys. Keskeisintä on löytää tasapaino ympäristön suojelun ja taloudellisen kehityksen välillä. Myös tiivis yhteydenpito muiden Pohjoismaiden kanssa on tärkeää, jotta maidemme arktiset strategiat vastaavat keskeisiltä viesteiltään toisiaan.
Ilmastomuutos tarkoittaa myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Arktisen alueen talous kasvaa jopa 7 prosentin vuosivauhdilla. Suomella on paljon osaamista ja teknologiaa, jota voidaan hyödyntää arktisella alueella kestävällä tavalla. Kiertotalous sekä investoinnit vähähiilisiin ja ”resurssiviisaisiin” ratkaisuihin tarjoavat merkittävää taloudellista potentiaalia.
Tämän pitäisi näkyä Suomessa ja Lahdessakin. Olen kutsunut Lahteen Vaasan kansanedustajakollegani Joakim Strandin (rkp.), kaupunginjohdon ja Vaasa Energian johtoa, koska Vaasa on Suomessa edelläkävijä energia-alan ratkaisuissa ja viennissä. Työpaikkoja energiaklusterissa on noin 3000 ja yliopisto on tiiviisti mukana yrityksien ja kaupungin kanssa kehittämässä uutta sekä luomassa työpaikkoja. Tämä on mahdollista Lahdessakin. Se vaatii meiltä kaikilta tahtoa ja ymmärrystä kansainvälisen liiketoiminnan mahdollisuuksista sekä yhteistä positiivista ja rakentavaa otetta kaikilta.


Ville Skinnari

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tarvitsemme tulevaisuusinvestointeja ja tiivistä veropohjaa

Eduskuntavaaleihin on alle kuukausi ja jokainen puolue saa nyt aidosti tilaisuutensa esitellä oman ohjelmansa Suomen tulevaisuuden tekemiseen. Politiikan kvartaali ei saa olla enää vain seuraavat neljä vuotta. Pitää uskaltaa katsota rohkeasti pidemmälle tulevaisuuteen. Siksi tarvitsemme uudistuksia sosiaaliturvaan, perhevapaisiin ja investointeja koulutukseen.

Lyhyellä aikavälillä työllisyyskehitys riippu pitkälle suhdannekehityksestä ja pikavoittoja tuovia toimenpiteitä on vaikea löytää. Työllisyyskysymys on ennen kaikkea osaamiskysymys. Peruskoulu ei enää riitä pohjakoulutukseksi. Siksi toisen asteen (lukio ja ammatillinen koulutus) tekeminen aidosti maksuttomaksi on oikea tavoite. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain 40 prosenttia, kun toisen asteen suorittaneilla se on selvästi parempi eli yli 70 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneilla yli 85 prosenttia. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan oppivelvollisuuden pidennys on paras keino. Se nostaa koulutustasoa j…

Kokoomuksen talouspolitiikka on nykyään SDP:n talouspolitiikasta puhumista

SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari on tyytyväinen siihen, että kokoomus puhuu päivä päivältä enemmän SDP:n uudistuksista ja talouspoliittisista esityksistä.

- Viime aikoina kokoomus on puhunut enemmän SDP:stä ja SDP:n esityksistä kuin omistaan. Se osoittaa selvästi, että yhteiskunnallinen aloite on Sosialidemokraateilla. Samalla muiden asioista puhuminen on ymmärrettävää, sillä kokoomuksella ei ole omia avauksia juuri ollut - populistisia ja vastuuttomia verolupauksia lukuun ottamatta. Verolupauksillaan Kokoomus on ehtinyt polttaa jo lähes 4 miljardia euroa verotuloja. Näyttää pahasti siltä, että kokoomuksen vaalikampanjasta tulee vielä sitä kuuluisaa Sari Sairaanhoitajaakin kalliimpi, Skinnari sanoo.

Skinnari toteaa, että kun Kokoomuksen omat esitykset ovat olleet epärealistisia, puolue on joutunut keskustelemaan muiden puolueiden esityksistä.

- Voisi sanoa, että Kokoomuksen talouspolitiikka on nykyään SDP:n talouspolitiikasta puhumista. Meille se sopii oikein hyvin. Mutta kylmä t…

Lahtelainen onnistuu myös Afrikassa

Osallistuin alkuviikolla Keniassa järjestettyyn kansainväliseen ICPD25 Nairobi Summit -kokoukseen. Sen tarkoituksena on jatkaa Kairossa 25 vuotta sitten sovittua tavoitetta mahdollistaa naisille oikeus päättää omasta kehostaan. Kokouksessa 55 maata allekirjoitti sitoumuksen seksuaali- ja lisääntymisterveyden tasa-arvon puolesta, mutta esimerkiksi Yhdysvallat ei ole mukana.

Suomalainen koulutusosaaminen on kovaa valuuttaa maailmalla. Nairobissa tapaa myös lahtelaisia. Lotilan ala-asteen koulukaverini Jussi Hinkkanen on tehnyt upean kansainvälisen uran ja on nyt Nairobissa menestyvä startup-yrittäjä. Hän työllistää Keniassa ja Suomessa kymmeniä ihmisiä. Hänen yrityksen osaamisen avulla yhä useampi afrikkalainen pääsee kiinni työelämään ja saa työpaikan. Tekoälyäkin hyödyntävä kysyntä kohtaa osaamiseen. Digitaalisen palvelun potentiaali on huima yli miljardin asukkaan Afrikan mantereella.
Myös Suomessa panostukset korkeakoulutukseen heijastuvat positiivisesti koko alueen kehitykseen. Lah…