Siirry pääsisältöön

Kanada ei ole meistä kaukana


Sijainti maapallon pohjoisosissa, jääkiekko kansallisurheilulajina, avara luonto ja kylmä talvi yhdistävät Suomea ja Kanadaa. Myös erilaisissa onnellisuutta, maiden mainetta tai hyvinvointia mittaavissa tutkimuksissa kärkipaikat jakaantuvat yleensä Suomen, muiden Pohjoismaiden ja Kanadan kesken, vaikka välillä Sveitsi saattaa kiilata. Vierailin Torontossa tällä viikolla, jolloin harmaalta taivaalta tippunut räntä sai ainakin sään puolesta kaiken näyttämään siltä kuin lentokone olisi laskeutunut takaisin Helsinkiin. Vientimme Kanadaan on nyt vajaa 500 miljoonaa euroa ja se pitää lähivuosina saada kaksinkertaistettua.

Suomi kiinnostaa Kanadassa. Hallitusohjelmaan kirjattiin kesäkuussa maailman kunnianhimoisin ilmastotavoite: hiilineutraali Suomi vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen pian tämän jälkeen. Suomella on osaamista, joka tekee maastamme kiertotalouden kansainvälisen edelläkävijän. En olisi koskaan uskonut, että ilmastotavoitteiden lisäksi myös jääkiekko-osaamistamme kysytään Kanadassa. Menestyksemme ei ole jäänyt huomiotta. Suomesta halutaan oppia. Tämä tiedetään jo Vierumäellä ja Pajulahdessa.

Tapasin Torontossa Kanadan juuri valitun ympäristöministeri Jonathan Wilkinsonin, jonka kanssa keskustelin maamme hiilineutraaliustavoitteesta, jo tehdyistä toimenpiteistä ja siitä, miten Kanada voisi hyödyntää Suomen ratkaisuja. Kanada järjestää ensi vuonna kiertotalouden kansainvälisen foorumin, jossa me olemme vahvasti mukana.

Kanadan matkalle osallistui myös 16 suomalaista kiertotalouden yritystä ja samalla Torontoon avattiin uusi Business Finlandin toimisto. Kerroin kanadalaisille Lahdesta esimerkkejä. Miten olemme päässeet eroon kivihiilestä ja kuinka me olemme rakentaneet kestävää kehitystä ja puhdasta energiantuotantoa. Suomalainen kaukolämpöverkko on erinomainen vientituote, jolla on kysyntää myös Kanadassa. Me emme vain aina näe lähelle. Lahdessa tehdään erinomaista työtä.

Kiertotaloudessa Suomella on viennin kasvumahdollisuuksia kiertotalouden lisäksi myös metsäteollisuudessa, kaivostoiminnassa sekä jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntämisessä. Kanadan toiseksi suurin provinssi Ontario on saamassa valmiiksi pitkäntähtäimen metsästrategian ja kanadalaiset ovat kiinnostuneita suomalaisten kokemuksia metsäteollisuuden hiipumisen kääntämisestä kannattavaksi kiertotalousliiketoiminnaksi.

Kanada ei ole meistä kaukana. Olemme monella tavalla henkinen naapuri. Me teemme vielä paljon maaleja yhdessä kansainvälisesti, koska jaamme samat arvot ja olemme molemmat lähellä luontoa ja urheilua. Lisäksi olemme tottuneet tulemaan toimeen isompien naapureiden kanssa ja rakentamaan dialogia sekä yhteistyötä.

Ville Skinnari

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tarvitsemme tulevaisuusinvestointeja ja tiivistä veropohjaa

Eduskuntavaaleihin on alle kuukausi ja jokainen puolue saa nyt aidosti tilaisuutensa esitellä oman ohjelmansa Suomen tulevaisuuden tekemiseen. Politiikan kvartaali ei saa olla enää vain seuraavat neljä vuotta. Pitää uskaltaa katsota rohkeasti pidemmälle tulevaisuuteen. Siksi tarvitsemme uudistuksia sosiaaliturvaan, perhevapaisiin ja investointeja koulutukseen.

Lyhyellä aikavälillä työllisyyskehitys riippu pitkälle suhdannekehityksestä ja pikavoittoja tuovia toimenpiteitä on vaikea löytää. Työllisyyskysymys on ennen kaikkea osaamiskysymys. Peruskoulu ei enää riitä pohjakoulutukseksi. Siksi toisen asteen (lukio ja ammatillinen koulutus) tekeminen aidosti maksuttomaksi on oikea tavoite. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain 40 prosenttia, kun toisen asteen suorittaneilla se on selvästi parempi eli yli 70 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneilla yli 85 prosenttia. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan oppivelvollisuuden pidennys on paras keino. Se nostaa koulutustasoa j…

Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä.

Suomi äänestää sunnuntaina eduskuntavaaleissa. Samalla Suomi äänestää siitä halutaanko muutos Suomen suunnalle. Tulevan pääministeripuolueen tärkein tehtävä on palauttaa luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan. Silloin kun on luottamusta, on myös kykyä uudistua, investoida ja kehittää. Tämä koskee työmarkkinoiden lisäksi yrityksiä, mutta myös maakunta ja kuntatasoa eli meitä kaikkia yksilöinä. Epävakaassa maailmassa ja Euroopassa juuri Suomen ja Pohjoismaiden pitää pystyä olemaan se luottamuksen yhteiskuntamalli. Malli koko maailmalle. Siten teemme parhaiten myös talouskasvua ja työllisyyttä. Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä – se ei synny riitelemällä tai riitaa haastamalla. Meidän pitää luottaa toisiimme ja pystyä sopimaan vaikeitakin asioita.

Edellisten eduskuntavaalien jälkeen vuonna 2015 aloittanut hallitus (keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset) toteutti ja linjasi politiikkaa omien arvojensa pohjalta. Kuritettiin pienituloisia eläkeläisiä, opiskelijoita ja lapsiperheitä s…

Skinnari ja Ihalainen: Unohtuivatko pidemmän aikavälin kasvunmoottorit?

Puolueet ovat laatineet vaaliohjelmia seuraavalle vaalikaudelle ja myös pidemmälle aikavälille. Näin myös SDP. Viime viikolla julkistettiin eri ministeriöiden kansliapäälliköiden varsin kattava tilannekuvaraportti Suomen haasteista maailmantaloudessa. VM julkaisi oman, tavoitteellisemman linjauksen uudistuvasta ja kestävästä Suomesta.

Virkamiesarviossa on hyvin kuvattu Suomen keskeisiä haasteita. Raportin poliittisista suosituksista on perustellusti erilaisia painotuksia. Poliittisten johtopäätösten tekeminen kuuluukin puolueille ja uuden hallituksen muodostajille. Raportti laskee mm. sen varaan, että sote-säästöt voivat olla kolme miljardia vuoteen 2030 mennessä. Tästä on esitetty poikkeavia arvioita.

Raportin ydinviesti on, että työllisyysasteen kasvattaminen ja rakenneuudistukset ovat tehokkaampia keinoja kestävyysvajeen pienentämiseksi. Raportti ei tunnista riittävästi sitä, että työttömyyden pitkittyminen tuo myös sosiaalisen kestävyysvajeen. SDP:n talous- ja yhteiskuntapoliittis…