Siirry pääsisältöön

Joulumieltä ja joulurauhaa.


Vuoden viimeiseen kuukauteen on kotimaassa ja kansainvälisesti mahtunut poikkeuksellisen paljon dramaattisia käänteitä. Maailmalla on turbulenssia, kuten myös kotimaassa. Nyt tarvitaan rauhan tekijöitä ja ratkaisijoita. Riidankylväjiä on nähty nyt paljon ja niitä riittää. Siksi Suomi ja EU korostavat sopimusperustaisen maailmanjärjestyksen merkitystä. Säännöt on tehty noudatettaviksi. Tämä koskee kansainvälistä oikeutta ja sopimuksia. Nyt ei ole. Maailmalla rikotaan toistuvasti humanitäärisiä oikeuksia. Sääntöjen rikkomisesta on tullut tapa - ei poikkeus.

Paljon olemme silti saaneet aikaiseksi. Hallituksen toimet näkyvät budjettipanostuksina tammikuun alussa ja seuraavan kerran huhtikuun alussa. Olemme tehneet valtioneuvostossa monta Lahden kannalta merkittävää päätöstä. Yliopistokaupunki Lahti on näistä ylivoimaisesti merkittävin ja siinä myös konkretisoituu vuosikymmenien pitkäjänteinen työ. Syksyllä kävimme myös läpi Lahden työllisyyteen, elinvoimaan, liikenteeseen ja tietenkin urheiluun ja kulttuuriinkin liittyviä kehityskohteita. Ministereitä vieraili Lahdessa ja tuloksia on saatu.

Lahden valinta EU:n vihreäksi pääkaupungiksi ei ole jäänyt Helsingissä tai Brysselissä huomaamatta. Olen myös itse pitänyt asian suhteen Lahden lippua korkealla maailmalla matkustaessani. Marraskuun lopussa Lahti sai valtiovarainministeriöltä kovan paketin joululahjaksi: kolme miljoonaa euroa Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 -hankkeen toteuttamiseen. Se on hyvä ja kova paketti, joka myös tulee tarpeeseen. Samalla summa velvoittaa Lahtea tekemään vuoden 2021 Green City -kokonaisuuden niin hyvin, että olemme valtion osoittamaan luottamuksen arvoisia. Lahden pitääkin nyt pystyä kutomaan ja kokoamaan sellainen kokonaisuus, joka hyödyttää oman kaupunkimme ihmisiä ja yrityksiä pitkälle tulevaisuuteen. Myös Lahden mukana oleminen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksissa yli 100 000 asukkaan kaupunkien kanssa tulee olemaan erittäin tärkeä asia kaupunkimme tulevaisuuden kannalta. Sen avulla saadaan koottua elinvoimaa ja investointeja sekä parhaimmillaan luotua paljon uusia työpaikkoja.

EU-komission uusi puheenjohtaja Ursula von der Leyen on yllättänyt monet kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla. Von der Leyen puhuu viherelvytyksestä eli Euroopan Green Dealista. Tavoitteena on, että EU on vuonna 2050 ilmastoneutraali. Lahti voi viitoittaa tietä koko Euroopalle fiksun ilmastopolitiikan toteuttamisessa. Esimerkkimme tulee koota kokonaisuudeksi. Pitää myös nähdä, että oma pakettimme ei ole vielä valmis. Siksi EU-komission kanssa tulee tehdä tiivistä yhteistyötä. Yhteistyötä pitää tehdä kotimaassa ja kansainvälisesti. Pelkästään EU:n horisontti – ohjelmassa on noin 100 miljardia euroa rahoitusta hyville tutkimus - ja kehityshankkeille. Hollantilainen komissaari Timmermans on Green Dealin avainpelaaja. Suomi, Pohjoismaat ja Hollanti ovat monessa asiassa edelläkävijöitä. Meillä on myös paljon annettavaa koko maailmalle osaamisemme ja innovaatioiden muodossa. Hollannissa Suomi ja Lahti tunnetaan. Moni Jari-niminen hollantilainen on tästä hyvä esimerkki.

Joulun on monille hektistä aikaa, kun arjen tavanomaisten kiireiden ohella pitää huolehtia jouluvalmisteluista. Hoppu ei yleensä missään asiassa paranna mielialaa eikä suoritusta. Yritän itse hidastaa tahtia ja keskittyä yhteiseen aikaan perheen kanssa. Suomen Turku julistaa aattona joulurauhan ja sitä on hyvä noudattaa. Hyvää ja rauhallista joulua kaikille!


Ville Skinnari

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tarvitsemme tulevaisuusinvestointeja ja tiivistä veropohjaa

Eduskuntavaaleihin on alle kuukausi ja jokainen puolue saa nyt aidosti tilaisuutensa esitellä oman ohjelmansa Suomen tulevaisuuden tekemiseen. Politiikan kvartaali ei saa olla enää vain seuraavat neljä vuotta. Pitää uskaltaa katsota rohkeasti pidemmälle tulevaisuuteen. Siksi tarvitsemme uudistuksia sosiaaliturvaan, perhevapaisiin ja investointeja koulutukseen.

Lyhyellä aikavälillä työllisyyskehitys riippu pitkälle suhdannekehityksestä ja pikavoittoja tuovia toimenpiteitä on vaikea löytää. Työllisyyskysymys on ennen kaikkea osaamiskysymys. Peruskoulu ei enää riitä pohjakoulutukseksi. Siksi toisen asteen (lukio ja ammatillinen koulutus) tekeminen aidosti maksuttomaksi on oikea tavoite. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain 40 prosenttia, kun toisen asteen suorittaneilla se on selvästi parempi eli yli 70 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneilla yli 85 prosenttia. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan oppivelvollisuuden pidennys on paras keino. Se nostaa koulutustasoa j…

Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä.

Suomi äänestää sunnuntaina eduskuntavaaleissa. Samalla Suomi äänestää siitä halutaanko muutos Suomen suunnalle. Tulevan pääministeripuolueen tärkein tehtävä on palauttaa luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan. Silloin kun on luottamusta, on myös kykyä uudistua, investoida ja kehittää. Tämä koskee työmarkkinoiden lisäksi yrityksiä, mutta myös maakunta ja kuntatasoa eli meitä kaikkia yksilöinä. Epävakaassa maailmassa ja Euroopassa juuri Suomen ja Pohjoismaiden pitää pystyä olemaan se luottamuksen yhteiskuntamalli. Malli koko maailmalle. Siten teemme parhaiten myös talouskasvua ja työllisyyttä. Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä – se ei synny riitelemällä tai riitaa haastamalla. Meidän pitää luottaa toisiimme ja pystyä sopimaan vaikeitakin asioita.

Edellisten eduskuntavaalien jälkeen vuonna 2015 aloittanut hallitus (keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset) toteutti ja linjasi politiikkaa omien arvojensa pohjalta. Kuritettiin pienituloisia eläkeläisiä, opiskelijoita ja lapsiperheitä s…

Skinnari ja Ihalainen: Unohtuivatko pidemmän aikavälin kasvunmoottorit?

Puolueet ovat laatineet vaaliohjelmia seuraavalle vaalikaudelle ja myös pidemmälle aikavälille. Näin myös SDP. Viime viikolla julkistettiin eri ministeriöiden kansliapäälliköiden varsin kattava tilannekuvaraportti Suomen haasteista maailmantaloudessa. VM julkaisi oman, tavoitteellisemman linjauksen uudistuvasta ja kestävästä Suomesta.

Virkamiesarviossa on hyvin kuvattu Suomen keskeisiä haasteita. Raportin poliittisista suosituksista on perustellusti erilaisia painotuksia. Poliittisten johtopäätösten tekeminen kuuluukin puolueille ja uuden hallituksen muodostajille. Raportti laskee mm. sen varaan, että sote-säästöt voivat olla kolme miljardia vuoteen 2030 mennessä. Tästä on esitetty poikkeavia arvioita.

Raportin ydinviesti on, että työllisyysasteen kasvattaminen ja rakenneuudistukset ovat tehokkaampia keinoja kestävyysvajeen pienentämiseksi. Raportti ei tunnista riittävästi sitä, että työttömyyden pitkittyminen tuo myös sosiaalisen kestävyysvajeen. SDP:n talous- ja yhteiskuntapoliittis…