Siirry pääsisältöön

Lahtelainen onnistuu myös Afrikassa

Osallistuin alkuviikolla Keniassa järjestettyyn kansainväliseen ICPD25 Nairobi Summit -kokoukseen. Sen tarkoituksena on jatkaa Kairossa 25 vuotta sitten sovittua tavoitetta mahdollistaa naisille oikeus päättää omasta kehostaan. Kokouksessa 55 maata allekirjoitti sitoumuksen seksuaali- ja lisääntymisterveyden tasa-arvon puolesta, mutta esimerkiksi Yhdysvallat ei ole mukana.

Suomalainen koulutusosaaminen on kovaa valuuttaa maailmalla. Nairobissa tapaa myös lahtelaisia. Lotilan ala-asteen koulukaverini Jussi Hinkkanen on tehnyt upean kansainvälisen uran ja on nyt Nairobissa menestyvä startup-yrittäjä. Hän työllistää Keniassa ja Suomessa kymmeniä ihmisiä. Hänen yrityksen osaamisen avulla yhä useampi afrikkalainen pääsee kiinni työelämään ja saa työpaikan. Tekoälyäkin hyödyntävä kysyntä kohtaa osaamiseen. Digitaalisen palvelun potentiaali on huima yli miljardin asukkaan Afrikan mantereella.

Myös Suomessa panostukset korkeakoulutukseen heijastuvat positiivisesti koko alueen kehitykseen. Lahden ja sitä ympäröivien maakuntien kasvun edellytys on osaamistason nosto, mikä tarkoittaa Lahden kehittämistä elinvoimaiseksi opiskelijakaupungiksi. Sitä varten Lahti tarvitsee lisää aloituspaikkoja sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun. Tällä hetkellä meillä on huomattavan vähän korkeakouluopiskelijoita ja erityisesti yliopisto-opiskelijoita verrattuna alueemme asukaslukuun. Täällä ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa opiskelee vain 5766 opiskelijaa, kun vastaava luku esimerkiksi Jyväskylässä on 21 555 ja Kuopiossa 13 542.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on sitouduttu 25-34 vuotiaiden korkeakoulutettujen määrän nostamiseen 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Nyt korkeakoulutettuja on noin 41 prosenttia kyseisestä ikäluokasta. Lahden seudulla luku on selvästi pienempi. Koulutuspaikkoja tarvittaisiin lisää valtakunnallisesti muun muassa tekniikan, terveyden ja hyvinvoinnin, liiketalouden sekä kauppatieteen aloille. Näitä koulutusaloja voi opiskella Lahdessa ja koulutuspaikat ovat olleet erittäin kysyttyjä. Kouluilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta ottaa lisää opiskelijoita nykyisten tutkintotavoitteiden asettamissa rajoissa.

Lahti on tunnistanut haasteensa ja ryhtynyt aktiivisiin toimenpiteisiin. LUT ja Lahden kaupunki sekä alueen yrittäjät ovat sitoutuneet vahvistamaan alueen osaamisprofiilia. Esimerkiksi LUT aikoo sijoittaa Lahteen kaksi uutta professuuria, jotka rahoitetaan yhteisvoimin. Puolet rahoituksesta tulee kaupungilta ja toinen puoli alueen yrityksiltä. Professorien päätehtävinä on uuden tiedon luominen tutkimusryhmiensä avulla sekä sen jakaminen opetuksessa, yritysyhteistyössä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Teemme nyt yhdessä töitä opiskelupaikkojen lisäämiseksi Lahden korkeakouluissa ja kansainvälisen verkoston rakentamisessa. Tulevaisuuden Lahti on kansainvälisestikin aktiivinen ja vilkas opiskelijoiden suosikkikaupunki, jonne myös Nairobin menestyjät haluavat jonain päivänä palata. Mikä onnistuu Afrikassa, onnistuu myös Lahdessa. Myös musiikkiluokat, Lahden sinfonia ja rokki soivat entistä kuuluvammin monipuolisessa kulttuurin ja urheilun kaupungissa.

Ville Skinnari

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tarvitsemme tulevaisuusinvestointeja ja tiivistä veropohjaa

Eduskuntavaaleihin on alle kuukausi ja jokainen puolue saa nyt aidosti tilaisuutensa esitellä oman ohjelmansa Suomen tulevaisuuden tekemiseen. Politiikan kvartaali ei saa olla enää vain seuraavat neljä vuotta. Pitää uskaltaa katsota rohkeasti pidemmälle tulevaisuuteen. Siksi tarvitsemme uudistuksia sosiaaliturvaan, perhevapaisiin ja investointeja koulutukseen.

Lyhyellä aikavälillä työllisyyskehitys riippu pitkälle suhdannekehityksestä ja pikavoittoja tuovia toimenpiteitä on vaikea löytää. Työllisyyskysymys on ennen kaikkea osaamiskysymys. Peruskoulu ei enää riitä pohjakoulutukseksi. Siksi toisen asteen (lukio ja ammatillinen koulutus) tekeminen aidosti maksuttomaksi on oikea tavoite. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain 40 prosenttia, kun toisen asteen suorittaneilla se on selvästi parempi eli yli 70 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneilla yli 85 prosenttia. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan oppivelvollisuuden pidennys on paras keino. Se nostaa koulutustasoa j…

Skinnari ja Ihalainen: Unohtuivatko pidemmän aikavälin kasvunmoottorit?

Puolueet ovat laatineet vaaliohjelmia seuraavalle vaalikaudelle ja myös pidemmälle aikavälille. Näin myös SDP. Viime viikolla julkistettiin eri ministeriöiden kansliapäälliköiden varsin kattava tilannekuvaraportti Suomen haasteista maailmantaloudessa. VM julkaisi oman, tavoitteellisemman linjauksen uudistuvasta ja kestävästä Suomesta.

Virkamiesarviossa on hyvin kuvattu Suomen keskeisiä haasteita. Raportin poliittisista suosituksista on perustellusti erilaisia painotuksia. Poliittisten johtopäätösten tekeminen kuuluukin puolueille ja uuden hallituksen muodostajille. Raportti laskee mm. sen varaan, että sote-säästöt voivat olla kolme miljardia vuoteen 2030 mennessä. Tästä on esitetty poikkeavia arvioita.

Raportin ydinviesti on, että työllisyysasteen kasvattaminen ja rakenneuudistukset ovat tehokkaampia keinoja kestävyysvajeen pienentämiseksi. Raportti ei tunnista riittävästi sitä, että työttömyyden pitkittyminen tuo myös sosiaalisen kestävyysvajeen. SDP:n talous- ja yhteiskuntapoliittis…

Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä.

Suomi äänestää sunnuntaina eduskuntavaaleissa. Samalla Suomi äänestää siitä halutaanko muutos Suomen suunnalle. Tulevan pääministeripuolueen tärkein tehtävä on palauttaa luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan. Silloin kun on luottamusta, on myös kykyä uudistua, investoida ja kehittää. Tämä koskee työmarkkinoiden lisäksi yrityksiä, mutta myös maakunta ja kuntatasoa eli meitä kaikkia yksilöinä. Epävakaassa maailmassa ja Euroopassa juuri Suomen ja Pohjoismaiden pitää pystyä olemaan se luottamuksen yhteiskuntamalli. Malli koko maailmalle. Siten teemme parhaiten myös talouskasvua ja työllisyyttä. Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä – se ei synny riitelemällä tai riitaa haastamalla. Meidän pitää luottaa toisiimme ja pystyä sopimaan vaikeitakin asioita.

Edellisten eduskuntavaalien jälkeen vuonna 2015 aloittanut hallitus (keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset) toteutti ja linjasi politiikkaa omien arvojensa pohjalta. Kuritettiin pienituloisia eläkeläisiä, opiskelijoita ja lapsiperheitä s…