Siirry pääsisältöön

Suomi pohjoismaiselle uralle

Eduskunnassa käsitellään tällä viikolla Rinteen hallituksen talousarvioesitystä vuodelle 2020. Esityksellä vähennetään syrjäytymistä sekä vahvistetaan Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja luodaan edellytyksiä työllisyyden kestävälle kasvulle. Panostuksia tehdään kaikille koulutusasteille, kuten pitääkin. Ensi vuodelle koulutukseen ja osaamiseen panostetaan ja se näkyy myös Päijät-Hämeessä. Lahden ammattikorkeakoulu saa 800 000 euroa ja ammatillinen oppilaitos Salpaus myös lisää resursseja. Yliopistoiden ja korkeakoulujen kanssa toteutettavaan yritysvetoiseen tutkimukseen ja kehitykseen on varattu koko maassa 60 miljoonaa euroa. Näiden panostusten avulla osaamisen ja koulutuksen laatu nousee sekä nuorten mahdollisuus edetä elämässään eteenpäin paranee. Myös kuntien resursseja rahoittaa kasvavia palvelutarpeita vahvistetaan. Koulutusinvestoinnit ja satsaukset jatkuvaan oppimiseen tukevat hallituksen 75 prosentin työllisyystavoitteen saavuttamista.

Esittelin maanantaina Lahdessa hallituksen valmistelemaa työllisyyden toimenpidekokonaisuutta. Työllisyyttä ei enää hoideta organisaatiot, vaan ihmisten todelliset tarpeet edellä. Kuntien roolia vahvistetaan ja tiedonkulkua viranomaisten kesken parannetaan. Osatyökykyiset ja vammaiset otetaan mukaan työelämään. Ketään ei enää jätetä yksin. Nykyisen kolmannen sektorin palkkatuen uudistaminen avoimille työmarkkinoille siirtymisen tueksi hyödyttää myös Päijät-Hämeen työttömiä ja yrityksiä. Palkkatukeen kytketään myös tiiviimmin osaamistarpeiden tunnistaminen ja osaamisen kehittäminen. Osaaminen on vahvasti yhteydessä työllisyyden kehittymiseen.

Palveluita uudistetaan entistä yksilöllisemmiksi ja niillä pyritään lyhentämään työttömyysjaksoja, tukemaan työnhakijan ja työnantajan kohtaamista sekä lisäämään osaavan työvoiman saantia yrityksiin. Ketään ei saa jättää yksin yhteiskunnan, koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Keskeinen keino työllisyystavoitteen saavuttamiseen on yritysten toimintaedellytysten turvaaminen ja niiden kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen. Yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien tukemiseksi Rinteen hallitus käynnistää rekrytointitukikokeilun, jonka tavoitteena on alentaa ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnystä. Kokeilu on tarkoitus käynnistää elokuussa 2020. Tavoite on monipuolistaa elinkeinorakennetta ja kannustaa erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä kasvuun siten, että sekä kasvuhakuisten pk-yritysten määrä kasvaa koko Suomessa. Viennin edistämisessä luomme kokonaisratkaisuja kansainvälisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja väestökehitykseen. Esimerkiksi suomalainen energia –ja jäteosaaminen ja neuvola ovat kovaa valuuttaa maailmalla. Ratkaisemme kansainvälisiä ongelmia ja teemme samalla Suomeen uusia vientituloja.

Muut Pohjoismaat ovat onnistuneet paremmin työllisyydessä, viennissä ja SOTE – palveluiden rahoituksessa. Suomi on jäänyt jälkeen viennin menestyksessä suhteessa BKT:hen ja työllisyydessä - Ruotsi on meitä 11 prosenttia edellä. Meillä on kuitenkin kaikki mahdollisuudet saada muut Pohjoismaat kiinni ja mennä vielä ohikin. Sosiaali – terveyspalveluissa Suomi käyttää Pohjoismaista vähiten rahaa asukasta kohden ja Päijät-Häme 21 prosenttia vähemmän kuin muu Suomi keskimäärin. Kasvava sosiaali – ja terveysalan palvelutarve on liiketoimintamahdollisuus koko maakunnalle. Samalla kun maan hallitus ajaa määrätietoisesti perusterveydenhuoltoon pääsyn ja hoitajamitoituksen parantamista, Lahti haluaa leikata ja keskittää. Alueiden välinen pudotuspeli tulee olemaan kovaa, mutta rehellistä. Silloin kannattaa olla voittajien puolella ja pitää ylpeänä kiinni oman maakunnan palveluista. Jostain ne kuitenkin jatkossakin ostetaan.

Ville Skinnari

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tarvitsemme tulevaisuusinvestointeja ja tiivistä veropohjaa

Eduskuntavaaleihin on alle kuukausi ja jokainen puolue saa nyt aidosti tilaisuutensa esitellä oman ohjelmansa Suomen tulevaisuuden tekemiseen. Politiikan kvartaali ei saa olla enää vain seuraavat neljä vuotta. Pitää uskaltaa katsota rohkeasti pidemmälle tulevaisuuteen. Siksi tarvitsemme uudistuksia sosiaaliturvaan, perhevapaisiin ja investointeja koulutukseen.

Lyhyellä aikavälillä työllisyyskehitys riippu pitkälle suhdannekehityksestä ja pikavoittoja tuovia toimenpiteitä on vaikea löytää. Työllisyyskysymys on ennen kaikkea osaamiskysymys. Peruskoulu ei enää riitä pohjakoulutukseksi. Siksi toisen asteen (lukio ja ammatillinen koulutus) tekeminen aidosti maksuttomaksi on oikea tavoite. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain 40 prosenttia, kun toisen asteen suorittaneilla se on selvästi parempi eli yli 70 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneilla yli 85 prosenttia. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan oppivelvollisuuden pidennys on paras keino. Se nostaa koulutustasoa j…

Skinnari ja Ihalainen: Unohtuivatko pidemmän aikavälin kasvunmoottorit?

Puolueet ovat laatineet vaaliohjelmia seuraavalle vaalikaudelle ja myös pidemmälle aikavälille. Näin myös SDP. Viime viikolla julkistettiin eri ministeriöiden kansliapäälliköiden varsin kattava tilannekuvaraportti Suomen haasteista maailmantaloudessa. VM julkaisi oman, tavoitteellisemman linjauksen uudistuvasta ja kestävästä Suomesta.

Virkamiesarviossa on hyvin kuvattu Suomen keskeisiä haasteita. Raportin poliittisista suosituksista on perustellusti erilaisia painotuksia. Poliittisten johtopäätösten tekeminen kuuluukin puolueille ja uuden hallituksen muodostajille. Raportti laskee mm. sen varaan, että sote-säästöt voivat olla kolme miljardia vuoteen 2030 mennessä. Tästä on esitetty poikkeavia arvioita.

Raportin ydinviesti on, että työllisyysasteen kasvattaminen ja rakenneuudistukset ovat tehokkaampia keinoja kestävyysvajeen pienentämiseksi. Raportti ei tunnista riittävästi sitä, että työttömyyden pitkittyminen tuo myös sosiaalisen kestävyysvajeen. SDP:n talous- ja yhteiskuntapoliittis…

Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä.

Suomi äänestää sunnuntaina eduskuntavaaleissa. Samalla Suomi äänestää siitä halutaanko muutos Suomen suunnalle. Tulevan pääministeripuolueen tärkein tehtävä on palauttaa luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan. Silloin kun on luottamusta, on myös kykyä uudistua, investoida ja kehittää. Tämä koskee työmarkkinoiden lisäksi yrityksiä, mutta myös maakunta ja kuntatasoa eli meitä kaikkia yksilöinä. Epävakaassa maailmassa ja Euroopassa juuri Suomen ja Pohjoismaiden pitää pystyä olemaan se luottamuksen yhteiskuntamalli. Malli koko maailmalle. Siten teemme parhaiten myös talouskasvua ja työllisyyttä. Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä – se ei synny riitelemällä tai riitaa haastamalla. Meidän pitää luottaa toisiimme ja pystyä sopimaan vaikeitakin asioita.

Edellisten eduskuntavaalien jälkeen vuonna 2015 aloittanut hallitus (keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset) toteutti ja linjasi politiikkaa omien arvojensa pohjalta. Kuritettiin pienituloisia eläkeläisiä, opiskelijoita ja lapsiperheitä s…