Siirry pääsisältöön

Britannian jatkoaika

Tämän viikon tiistain tapahtumat Britannian parlamentin alahuoneessa osoittivat, että pääministeri Boris Johnsoninin aikomus saada maansa pois Euroopan unionista lokakuun viimeiseen päivään mennessä ei ole helppo tehtävä. Tiistaina Johnson sai alustavan tuen alahuoneelta brexit lakiehdotukselle. Samana päivänä alahuone kuitenkin torjui lakiehdotuksen nopeutetun käsittelyaikataulun, mikä hidastaa erosopimuksen hyväksymistä. Tässä tilanteessa EU:n tulee harkita Britannian lisäaikapyyntöä, joka saatiin jo aiemmin.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk twiittasi jo tiistai-iltana suosittelevansa lisäajan myöntämistä ja toivovansa, että prosessiin riittäisi kaikkien EU-maiden päämiesten kirjallinen suostumus. Tusk on myös konsultoinut jokaisen 27 EU-maan päämiestä siitä, miten Britannian lykkäyspyyntöön tulisi reagoida. Pääministeri Antti Rinne on todennut julkisesti lisäajan myöntämisen olevan järkevää. Lähipäivien aikana selviää minkä verran EU-johtajat lopulta antavat lisäaikaa.

Jos Britannia hyväksyy erosopimuksen, alkaa erosta vuoden 2020 loppuun saakka kestävä siirtymäkausi. Sitä on mahdollista pidentää yhden kerran enintään kahdella vuodella. Siirtymäkaudella yritysten ja kansalaisten osalta ei vielä mikään muutu, mikä antaisi EU:lle aikaa tulevan Britannia-suhteen neuvotteluihin ja yrityksille lisäaikaa muutokseen sopeutumiseen. Tuleva suhde tulisi saada neuvoteltua ja voimaan siirtymäkauden aikana.

Joka tapauksessa Britannian lähtö teettää Euroopan unionille töitä. Yksi työjuhdista tulee jatkossakin olemaan EU:n brexit-pääneuvottelija Michel Barnier, joka jatkaa Britannian ja EU:n tulevista suhteista vastaavana johtajana. Kauppaneuvotteluista on odotettavissa hyvin tiivistahtiset. Tavallisesti kauppaneuvotteluissa menee kolmesta viiteen vuotta. Nyt tulisi saada valmis huomattavasti nopeammin kovan aikapaineen vuoksi.

Yleensä kauppaneuvotteluissa pyritään parantamaan yritysten mahdollisuuksia käydä kauppaa.
Nyt edessä on normaaleihin kauppaneuvotteluihin verrattuna käänteinen tilanne. Hyvin tiiviistä sisämarkkinoista ja vuosikymmenten aikana syntyneistä kaupan käytänteistä siirrytään huomattavasti etäisempään suhteeseen. Silloin yritysten mahdollisuudet vääjäämättä huonontuvat.

Tulevan kauppasuhteen osalta EU:n ja Suomen tavoitteena on solmia mahdollisimman läheinen suhde Britanniaan kauppasopimuksen puitteissa. Tärkeää on, että suomalaisille yrityksille saadaan mahdollisimman tasapuoliset olosuhteet kilpailla brittien kanssa.

Ville Skinnari

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tarvitsemme tulevaisuusinvestointeja ja tiivistä veropohjaa

Eduskuntavaaleihin on alle kuukausi ja jokainen puolue saa nyt aidosti tilaisuutensa esitellä oman ohjelmansa Suomen tulevaisuuden tekemiseen. Politiikan kvartaali ei saa olla enää vain seuraavat neljä vuotta. Pitää uskaltaa katsota rohkeasti pidemmälle tulevaisuuteen. Siksi tarvitsemme uudistuksia sosiaaliturvaan, perhevapaisiin ja investointeja koulutukseen.

Lyhyellä aikavälillä työllisyyskehitys riippu pitkälle suhdannekehityksestä ja pikavoittoja tuovia toimenpiteitä on vaikea löytää. Työllisyyskysymys on ennen kaikkea osaamiskysymys. Peruskoulu ei enää riitä pohjakoulutukseksi. Siksi toisen asteen (lukio ja ammatillinen koulutus) tekeminen aidosti maksuttomaksi on oikea tavoite. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain 40 prosenttia, kun toisen asteen suorittaneilla se on selvästi parempi eli yli 70 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneilla yli 85 prosenttia. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan oppivelvollisuuden pidennys on paras keino. Se nostaa koulutustasoa j…

Skinnari ja Ihalainen: Unohtuivatko pidemmän aikavälin kasvunmoottorit?

Puolueet ovat laatineet vaaliohjelmia seuraavalle vaalikaudelle ja myös pidemmälle aikavälille. Näin myös SDP. Viime viikolla julkistettiin eri ministeriöiden kansliapäälliköiden varsin kattava tilannekuvaraportti Suomen haasteista maailmantaloudessa. VM julkaisi oman, tavoitteellisemman linjauksen uudistuvasta ja kestävästä Suomesta.

Virkamiesarviossa on hyvin kuvattu Suomen keskeisiä haasteita. Raportin poliittisista suosituksista on perustellusti erilaisia painotuksia. Poliittisten johtopäätösten tekeminen kuuluukin puolueille ja uuden hallituksen muodostajille. Raportti laskee mm. sen varaan, että sote-säästöt voivat olla kolme miljardia vuoteen 2030 mennessä. Tästä on esitetty poikkeavia arvioita.

Raportin ydinviesti on, että työllisyysasteen kasvattaminen ja rakenneuudistukset ovat tehokkaampia keinoja kestävyysvajeen pienentämiseksi. Raportti ei tunnista riittävästi sitä, että työttömyyden pitkittyminen tuo myös sosiaalisen kestävyysvajeen. SDP:n talous- ja yhteiskuntapoliittis…

Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä.

Suomi äänestää sunnuntaina eduskuntavaaleissa. Samalla Suomi äänestää siitä halutaanko muutos Suomen suunnalle. Tulevan pääministeripuolueen tärkein tehtävä on palauttaa luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan. Silloin kun on luottamusta, on myös kykyä uudistua, investoida ja kehittää. Tämä koskee työmarkkinoiden lisäksi yrityksiä, mutta myös maakunta ja kuntatasoa eli meitä kaikkia yksilöinä. Epävakaassa maailmassa ja Euroopassa juuri Suomen ja Pohjoismaiden pitää pystyä olemaan se luottamuksen yhteiskuntamalli. Malli koko maailmalle. Siten teemme parhaiten myös talouskasvua ja työllisyyttä. Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä – se ei synny riitelemällä tai riitaa haastamalla. Meidän pitää luottaa toisiimme ja pystyä sopimaan vaikeitakin asioita.

Edellisten eduskuntavaalien jälkeen vuonna 2015 aloittanut hallitus (keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset) toteutti ja linjasi politiikkaa omien arvojensa pohjalta. Kuritettiin pienituloisia eläkeläisiä, opiskelijoita ja lapsiperheitä s…