Siirry pääsisältöön

Järvi-Suomi etsii matkailun veturia

Matkailu on Suomen kasvavin toimiala. Se työllistää jo yli 150 000 eri alojen osaajaa. Lappi ja Helsinki ovat esimerkkejä siitä, että matkailussa kansainvälistyminen luo edellytykset kunnon kasvulle. Aika on nyt otollinen muiden alueiden kansainvälistymiselle matkailumarkkinoilla. Suomella on maailmalla hyvä maine. Lisäksi Suomen hallitus panostaa aikaisempaa enemmän maakuvan kehittämiseen. Tässä tarinassa myös Suomen valinta toista kertaa peräkkäin maailman onnellisemmaksi maaksi tulee hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.

Suomessa on kaksi kansainvälisesti tunnettua matkailualuetta, Lappi ja Helsinki. Järvi-Suomi ja rannikko voisivat olla kaksi muuta houkuttelevaa aluetta sekä kotimaisten että kansainvälisten matkailijoiden keskuudessa. Hyvästä kehitystyöstä huolimatta näillä alueilla on vielä paljon tehtävää matkailijoita kiinnostavien kokonaisuuksien rakentamisessa, mikä samalla toisi kuntiin uutta elinvoimaa. Järvi-Suomen ja rannikon kehitystyötä tulisi ohjata yritysvetoisuus. Julkisen sektorin tehtävä on luoda näillä alueilla puitteet matkailualan yritysten kasvulle.

Kansainvälisessä matkailussa avainsanoja ovat ekologisuus, turvallisuus, puhtaus ympärivuotisuus sekä alueellisten kulttuuristen ominaispiirteiden tuotteistaminen ja jalostaminen. Luontomatkailu suosion nopea nousu on hyvä esimerkki ekologisen matkailun trendistä ja siihen on kirjattu lisää resursseja myös uudessa hallitusohjelmassa. Kansallispuistot ovat suomalainen timantti, jota voidaan varoen jalostaa luonnon kestävyyden turvaten.

Päijät-Häme on Järvi-Suomen matkailun portti monessa mielessä. Vesiyhteydet ovat kehittyneet, mutta niitä on kehitettävä lisää. Lapland Airports mahdollistaa Lapin lentoliikenteen toiminallisen kokonaisuuden. Me tarvitsemme Lakeland Waterways –kokonaisuuden. Tarkoitan sillä tulevaisuuden vesiväylien ja palveluiden visiota Järvi-Suomen vesiyhteyksien kehittämisestä. Kimolan kanavalla on tässä kehitystyössä tärkeä rooli. Onnistuessaan Itä-Hämeen, Päijänteen, Kymeen ja Saimaan vesistöt muodostavat matkailijan näkökulmasta yhtenäisen alueellisen kokonaisuuden.

Mistä löydämme Järvi-Suomen matkailun veturit? Rukan tai Levin tapaiset keskukset, joiden ympärille palvelut ja yritysten ekosysteemit rakentuvat? Itä-Häme, Heinola, Vierumäki ovat tässä ratkaisevassa roolissa. Onnistuessaan Vierumäki voi kehittyä monipuoliseksi ja ympärivuotiseksi matkailun keskittymäksi, jonka ympärille on kasvanut vuoteen 2030 mennessä useiden toimijoiden toisiaan täydentävä yritysverkosto.

Ensimmäinen askel kohti tätä kehitystavoitetta olisi matkailuun ylikunnallisen ja ylimaakunnallisenkin toimintamallin luominen esimerkiksi rakentamalla alusta laajemmille matkailuyhdistyksille. Myös pienten toimijoiden tulisi päästä mukaan ilman suuria kynnysrahoja.

Visio Järvi-Suomen vetovoimaisesta matkailukeskusta vuonna 2030 on nyt ääneen sanottu.
Siihen on reilu kymmenen vuotta aikaa. Suomi valittiin yli sadan maan joukosta tänä vuonna maailman parhaaksi luontomatkakohteeksi. Sitä ennen kannattaa ottaa tästä tittelistä kannattaa kaikki hyöty irti.

Ville Skinnari
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri
SDP:n varapuheenjohtaja


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tarvitsemme tulevaisuusinvestointeja ja tiivistä veropohjaa

Eduskuntavaaleihin on alle kuukausi ja jokainen puolue saa nyt aidosti tilaisuutensa esitellä oman ohjelmansa Suomen tulevaisuuden tekemiseen. Politiikan kvartaali ei saa olla enää vain seuraavat neljä vuotta. Pitää uskaltaa katsota rohkeasti pidemmälle tulevaisuuteen. Siksi tarvitsemme uudistuksia sosiaaliturvaan, perhevapaisiin ja investointeja koulutukseen.

Lyhyellä aikavälillä työllisyyskehitys riippu pitkälle suhdannekehityksestä ja pikavoittoja tuovia toimenpiteitä on vaikea löytää. Työllisyyskysymys on ennen kaikkea osaamiskysymys. Peruskoulu ei enää riitä pohjakoulutukseksi. Siksi toisen asteen (lukio ja ammatillinen koulutus) tekeminen aidosti maksuttomaksi on oikea tavoite. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain 40 prosenttia, kun toisen asteen suorittaneilla se on selvästi parempi eli yli 70 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneilla yli 85 prosenttia. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan oppivelvollisuuden pidennys on paras keino. Se nostaa koulutustasoa j…

Skinnari ja Ihalainen: Unohtuivatko pidemmän aikavälin kasvunmoottorit?

Puolueet ovat laatineet vaaliohjelmia seuraavalle vaalikaudelle ja myös pidemmälle aikavälille. Näin myös SDP. Viime viikolla julkistettiin eri ministeriöiden kansliapäälliköiden varsin kattava tilannekuvaraportti Suomen haasteista maailmantaloudessa. VM julkaisi oman, tavoitteellisemman linjauksen uudistuvasta ja kestävästä Suomesta.

Virkamiesarviossa on hyvin kuvattu Suomen keskeisiä haasteita. Raportin poliittisista suosituksista on perustellusti erilaisia painotuksia. Poliittisten johtopäätösten tekeminen kuuluukin puolueille ja uuden hallituksen muodostajille. Raportti laskee mm. sen varaan, että sote-säästöt voivat olla kolme miljardia vuoteen 2030 mennessä. Tästä on esitetty poikkeavia arvioita.

Raportin ydinviesti on, että työllisyysasteen kasvattaminen ja rakenneuudistukset ovat tehokkaampia keinoja kestävyysvajeen pienentämiseksi. Raportti ei tunnista riittävästi sitä, että työttömyyden pitkittyminen tuo myös sosiaalisen kestävyysvajeen. SDP:n talous- ja yhteiskuntapoliittis…

Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä.

Suomi äänestää sunnuntaina eduskuntavaaleissa. Samalla Suomi äänestää siitä halutaanko muutos Suomen suunnalle. Tulevan pääministeripuolueen tärkein tehtävä on palauttaa luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan. Silloin kun on luottamusta, on myös kykyä uudistua, investoida ja kehittää. Tämä koskee työmarkkinoiden lisäksi yrityksiä, mutta myös maakunta ja kuntatasoa eli meitä kaikkia yksilöinä. Epävakaassa maailmassa ja Euroopassa juuri Suomen ja Pohjoismaiden pitää pystyä olemaan se luottamuksen yhteiskuntamalli. Malli koko maailmalle. Siten teemme parhaiten myös talouskasvua ja työllisyyttä. Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä – se ei synny riitelemällä tai riitaa haastamalla. Meidän pitää luottaa toisiimme ja pystyä sopimaan vaikeitakin asioita.

Edellisten eduskuntavaalien jälkeen vuonna 2015 aloittanut hallitus (keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset) toteutti ja linjasi politiikkaa omien arvojensa pohjalta. Kuritettiin pienituloisia eläkeläisiä, opiskelijoita ja lapsiperheitä s…