Siirry pääsisältöön

Enemmistölle jää ensi vuonna enemmän käteen

Tämän kuun puolessa välissä Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisi laskelmansa ostovoiman kehittymisestä Suomessa. Julkaisu ennustaa ostovoiman kehittyvän maltillisesti, mikä ei herätä suurta mielenkiintoa. Kiinnostavaa on kuitenkin tarkastella, miten ennustukseen on päädytty.

Palkansaajien tutkimuslaitos konkretisoi laskelmansa seitsemän esimerkkiperheen kautta. Niiden avulla tarkastellaan ansiotulojen, tulonsiirtojen ja verojen kehityksen vaikutusta erilaisten kotitalouksien ostovoimaan. Laskelmissa on huomioitu sekä suunnitellut että toteutuneet muutokset verotukseen, sosiaalivakuutusmaksuihin ja sosiaaliturvaan. Lisäksi niissä huomioidaan asuntolainan hoitokulujen, vuokrien ja ay-jäsenmaksujen vaikutukset.
Esimerkkiperheille lasketaan myös Tilastokeskuksen tietoihin perustuvat perhekohtaiset kulutuskorit, jotka mahdollistavat kotitalouskohtaisen inflaatiovauhdin ja reaalitulokehityksen arvioinnin

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tarkastelemat seitsemän perhettä ovat eläkeläispariskunta, hyvätuloinen pariskunta, kahden lapsen toimihenkilöperhe, kahden lapsen työntekijäperhe, yhden lapsen yksinhuoltajaperhe ja yksin asuva työtön.

Ensi vuonna eläkeläispariskunnan ostovoima kasvaa eniten ja työttömien vähiten. Ensi vuodesta alkaen eläkeläispariskunnan reaaliset tulot lähtevät nopeaan 2,5 % kasvuun, mikä on selvästi enemmän kuin muilla esimerkkiperheillä. Kasvun taustalla on hallitusohjelman mukainen pienten eläkkeiden korotus ja omistusasujien matala inflaatio. Ansiotulojen aiempia vuosia parempi kehitys nostaa myös hyvätuloisenperheen sekä toimihenkilö- ja työntekijäperheiden ostovoimaa, vaikka heidän verotus kiristyy kiky-sopimuksessa sovitun työeläkemaksun nousun takia.

Muiden palkansaajien tavoin myös vuokralla asuvan pienituloisen yksinhuoltajan ansiotulot nousevat. Nousu on kuitenkin vähäisempää, koska osa tuloista leikkaantuu pois tulonsiirtojen pienentyessä. Syynä on se, että lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen vuonna 2020 tuleva lisä parantaa kyllä ostovoimaa, mutta vuokralla asumisen kustannusten nousu puolestaan laskee sitä.

Vuokralla yksinasuvan työttömän inflaatio on ensi vuonna korkein. Perusturvan korotus nostaa työmarkkinatukea, mutta samalla toimeentulotuen määrä vähenee. Työttömillä kotitalouskohtainen inflaatio on korkein, sillä vuokran osuus on kokonaiskulutuksesta keksimäärin noin 40 %.

Myös uudet työllisyystilastot kertovat, että Lahden työllisyystilanne on parantunut eli suunta on oikea. Se ei kuitenkaan vielä riitä. Vastuu on meillä kaikilla, jotka voimme asiaan vaikuttaa. Käymme Lahdessa 7.10. läpi työllisyyden kehittymistä sekä Lahden omia toimenpiteitä valtakunnantason uudistusten lisäksi. Tulemme mm. lisäämään palkkatuen käyttöä.

Ketään ei pidä jättää yksin. Ei työkykyisiä, osatyökykyisiä eikä vammaisia. Kaikki otetaan mukaan. Näin työllisyysaste on saatu nousemaan myös muissa Pohjoismaissa.

Ville Skinnari

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tarvitsemme tulevaisuusinvestointeja ja tiivistä veropohjaa

Eduskuntavaaleihin on alle kuukausi ja jokainen puolue saa nyt aidosti tilaisuutensa esitellä oman ohjelmansa Suomen tulevaisuuden tekemiseen. Politiikan kvartaali ei saa olla enää vain seuraavat neljä vuotta. Pitää uskaltaa katsota rohkeasti pidemmälle tulevaisuuteen. Siksi tarvitsemme uudistuksia sosiaaliturvaan, perhevapaisiin ja investointeja koulutukseen.

Lyhyellä aikavälillä työllisyyskehitys riippu pitkälle suhdannekehityksestä ja pikavoittoja tuovia toimenpiteitä on vaikea löytää. Työllisyyskysymys on ennen kaikkea osaamiskysymys. Peruskoulu ei enää riitä pohjakoulutukseksi. Siksi toisen asteen (lukio ja ammatillinen koulutus) tekeminen aidosti maksuttomaksi on oikea tavoite. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain 40 prosenttia, kun toisen asteen suorittaneilla se on selvästi parempi eli yli 70 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneilla yli 85 prosenttia. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan oppivelvollisuuden pidennys on paras keino. Se nostaa koulutustasoa j…

Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä.

Suomi äänestää sunnuntaina eduskuntavaaleissa. Samalla Suomi äänestää siitä halutaanko muutos Suomen suunnalle. Tulevan pääministeripuolueen tärkein tehtävä on palauttaa luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan. Silloin kun on luottamusta, on myös kykyä uudistua, investoida ja kehittää. Tämä koskee työmarkkinoiden lisäksi yrityksiä, mutta myös maakunta ja kuntatasoa eli meitä kaikkia yksilöinä. Epävakaassa maailmassa ja Euroopassa juuri Suomen ja Pohjoismaiden pitää pystyä olemaan se luottamuksen yhteiskuntamalli. Malli koko maailmalle. Siten teemme parhaiten myös talouskasvua ja työllisyyttä. Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä – se ei synny riitelemällä tai riitaa haastamalla. Meidän pitää luottaa toisiimme ja pystyä sopimaan vaikeitakin asioita.

Edellisten eduskuntavaalien jälkeen vuonna 2015 aloittanut hallitus (keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset) toteutti ja linjasi politiikkaa omien arvojensa pohjalta. Kuritettiin pienituloisia eläkeläisiä, opiskelijoita ja lapsiperheitä s…

Skinnari ja Ihalainen: Unohtuivatko pidemmän aikavälin kasvunmoottorit?

Puolueet ovat laatineet vaaliohjelmia seuraavalle vaalikaudelle ja myös pidemmälle aikavälille. Näin myös SDP. Viime viikolla julkistettiin eri ministeriöiden kansliapäälliköiden varsin kattava tilannekuvaraportti Suomen haasteista maailmantaloudessa. VM julkaisi oman, tavoitteellisemman linjauksen uudistuvasta ja kestävästä Suomesta.

Virkamiesarviossa on hyvin kuvattu Suomen keskeisiä haasteita. Raportin poliittisista suosituksista on perustellusti erilaisia painotuksia. Poliittisten johtopäätösten tekeminen kuuluukin puolueille ja uuden hallituksen muodostajille. Raportti laskee mm. sen varaan, että sote-säästöt voivat olla kolme miljardia vuoteen 2030 mennessä. Tästä on esitetty poikkeavia arvioita.

Raportin ydinviesti on, että työllisyysasteen kasvattaminen ja rakenneuudistukset ovat tehokkaampia keinoja kestävyysvajeen pienentämiseksi. Raportti ei tunnista riittävästi sitä, että työttömyyden pitkittyminen tuo myös sosiaalisen kestävyysvajeen. SDP:n talous- ja yhteiskuntapoliittis…