Siirry pääsisältöön

Uusia yhteyksiä ja pohjoismaisia avauksia

Lahtelaisille yksi tämän viikon ilouutisista on VR:n julkaisema tieto uusista junavuoroista Lahden ja Helsingin välille. Joulukuun puolesta välistä alkaen Helsingistä Lahteen ja Lahdesta Helsinkiin pääsee kiskoja pitkin viikonloppuisin entistä myöhemmin. Perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin viimeinen juna Lahdesta Helsinkiin lähtee klo 0.30 ja Helsingistä Lahteen klo 1.25. Lisäksi VR lisää päivittäisen junavuoron Lahdesta Kouvolaan ja Kouvolasta Lahteen. Uusien vuorojen myötä etenkin iltayhteydet pääkaupunkiseudulta sekä Helsinki-Vantaan lentoasemalta paranevat, kun viimeinen juna Helsingistä Lahden kautta Kouvolaan lähtee joka ilta vasta klo 23.55. Toinen raideliikenteeseen liittyvä positiivinen asia kaupunkimme kannalta on Z-junan saamat lisävuorot. Loppuvuodesta pääkaupunkiseudun riennoista pääsee siis vaivatta illaksi kotiin.

Viime viikolla Reykjavikissa järjestettiin Pohjoismaiden pääministereiden kesäkokous, johon kunniavieraana osallistui myös Saksan liittokansleri Angela Merkel. Itse tapaan tällä viikolla Tukholmassa ensimmäistä kertaa ruotsalaiset vastinparini, kehitysministeri Peter Erikssonin ja ulkomaankauppaministeri Ann Linden. Asialistalla on keskusteluja ajankohtaisista kehitys- ja kauppapoliittisista kysymyksistä, Suomen hallituksen painopisteistä ja maamme tavoitteista EU-puheenjohtajuuskaudella. Lisäksi tapaan paikallisten yritysten edustajia.

Pohjoismaisella yhteistyöllä on saavutettu paljon ja pohjoismaat voivatkin ylpeinä mainostaa muodostavansa maailman integroituneimman alueen. Mutta mihin Pohjoismaiden yhteistyötä nykymaailmassa tarvitaan? Itse ajattelen, että sen merkitys korostuu suurvaltojen aiheuttamien tuulien voimistuessa. Pohjoismaat edustavat yhdessä maailmaa, jossa yksikään suurvalta ei voi ohittaa laajalla joukolla sovittuja sääntöjä. Tässä maailmassa Pohjoismailla on yhteinen etu ajettavanaan.

Paikallisella tasolla Lahdessa pohjoismainen yhteistyö ulottuu parhaimmillaan kaikille tasoille. Kaupunkimme yrityksille vientiyhteistyönä, ruotsinkielisenä kouluna ja monenkirjavana yhteistyönä urheilun ja kulttuurin saroilla.

Lopuksi todettakoon niille, jotka tätä lukiessaan pohtivat puhuinko Tukholman vierailullani ruotsia, että keskustelut käytiin kyllä på svenska. Kun kansainvälisissä piireissä tapaa ruotsalaisia, norjalaisia, tanskalaisia ja islantilaisia, on ruotsi mainio pohjoismainen salakieli, jota muu maailma ei ymmärrä.

Ville Skinnari


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tarvitsemme tulevaisuusinvestointeja ja tiivistä veropohjaa

Eduskuntavaaleihin on alle kuukausi ja jokainen puolue saa nyt aidosti tilaisuutensa esitellä oman ohjelmansa Suomen tulevaisuuden tekemiseen. Politiikan kvartaali ei saa olla enää vain seuraavat neljä vuotta. Pitää uskaltaa katsota rohkeasti pidemmälle tulevaisuuteen. Siksi tarvitsemme uudistuksia sosiaaliturvaan, perhevapaisiin ja investointeja koulutukseen.

Lyhyellä aikavälillä työllisyyskehitys riippu pitkälle suhdannekehityksestä ja pikavoittoja tuovia toimenpiteitä on vaikea löytää. Työllisyyskysymys on ennen kaikkea osaamiskysymys. Peruskoulu ei enää riitä pohjakoulutukseksi. Siksi toisen asteen (lukio ja ammatillinen koulutus) tekeminen aidosti maksuttomaksi on oikea tavoite. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain 40 prosenttia, kun toisen asteen suorittaneilla se on selvästi parempi eli yli 70 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneilla yli 85 prosenttia. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan oppivelvollisuuden pidennys on paras keino. Se nostaa koulutustasoa j…

Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä.

Suomi äänestää sunnuntaina eduskuntavaaleissa. Samalla Suomi äänestää siitä halutaanko muutos Suomen suunnalle. Tulevan pääministeripuolueen tärkein tehtävä on palauttaa luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan. Silloin kun on luottamusta, on myös kykyä uudistua, investoida ja kehittää. Tämä koskee työmarkkinoiden lisäksi yrityksiä, mutta myös maakunta ja kuntatasoa eli meitä kaikkia yksilöinä. Epävakaassa maailmassa ja Euroopassa juuri Suomen ja Pohjoismaiden pitää pystyä olemaan se luottamuksen yhteiskuntamalli. Malli koko maailmalle. Siten teemme parhaiten myös talouskasvua ja työllisyyttä. Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä – se ei synny riitelemällä tai riitaa haastamalla. Meidän pitää luottaa toisiimme ja pystyä sopimaan vaikeitakin asioita.

Edellisten eduskuntavaalien jälkeen vuonna 2015 aloittanut hallitus (keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset) toteutti ja linjasi politiikkaa omien arvojensa pohjalta. Kuritettiin pienituloisia eläkeläisiä, opiskelijoita ja lapsiperheitä s…

Skinnari ja Ihalainen: Unohtuivatko pidemmän aikavälin kasvunmoottorit?

Puolueet ovat laatineet vaaliohjelmia seuraavalle vaalikaudelle ja myös pidemmälle aikavälille. Näin myös SDP. Viime viikolla julkistettiin eri ministeriöiden kansliapäälliköiden varsin kattava tilannekuvaraportti Suomen haasteista maailmantaloudessa. VM julkaisi oman, tavoitteellisemman linjauksen uudistuvasta ja kestävästä Suomesta.

Virkamiesarviossa on hyvin kuvattu Suomen keskeisiä haasteita. Raportin poliittisista suosituksista on perustellusti erilaisia painotuksia. Poliittisten johtopäätösten tekeminen kuuluukin puolueille ja uuden hallituksen muodostajille. Raportti laskee mm. sen varaan, että sote-säästöt voivat olla kolme miljardia vuoteen 2030 mennessä. Tästä on esitetty poikkeavia arvioita.

Raportin ydinviesti on, että työllisyysasteen kasvattaminen ja rakenneuudistukset ovat tehokkaampia keinoja kestävyysvajeen pienentämiseksi. Raportti ei tunnista riittävästi sitä, että työttömyyden pitkittyminen tuo myös sosiaalisen kestävyysvajeen. SDP:n talous- ja yhteiskuntapoliittis…