Siirry pääsisältöön

Avunanto – vaarallinen tehtävä

Ministerikauteni on lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle. Kävin kesän aikana muun muassa Abu Dhabissa, Genevessä ja Brysselissä sekä monissa kotimaan tapahtumissa. Syksylle on tiedossa lukuisia matkoja lähiympäristöön ja kauemmas.

Kansainvälisellä kentälläkin positiivista huomiota saaneessa hallitusohjelmassa todetaan, että Suomen on oltava kokoaan suurempi maailmalla. Hallitusohjelman arvopohjaisuus ei ole pelkkää sanahelinää. Oma etumme on maailma, jossa noudatetaan yhteisiä sääntöjä. Se on vastakohtana maailmalle, jossa toimitaan vahvemman oikeudella.

Viime viikon maanantaina tuli kuluneeksi 70 vuotta sodan oikeussäännöiksi kutsuttujen Geneven sopimusten solmimisesta. Käytännössä kaikki maailman valtiot ovat hyväksyneet nämä sopimukset, mikä tarkoittaa sitä, että niiden rikkominen luokitellaan sotarikokseksi. Geneven sopimukset sisältävät sääntöjä muun muassa siitä, miten sodan aikana maalla tai merellä haavoittuneita sotilaita tulee kohdella, mitkä ovat sotavankien oikeudet ja miten sodan alta paennutta tai miehityksen alla olevaa siviiliväestöä tulee suojella. Geneven sopimukset suojaavat myös humanitaarista työtä tekeviä ihmisiä. Lisäksi sopimuksissa määritellään Punaisen Ristin, Punaisen Puolikuun ja Punaisen Kristallin tunnukset kansainvälisiksi suojamerkeiksi.

Humanitaarisen oikeuden haasteet

Todellisuus ei kuitenkaan ole yhtä mustavalkoista kuin teksti sopimuspaperilla. Suomen Punainen Risti kertoo nettisivuillaan, että viimeisen 30 vuoden aikana sodissa ja konflikteissa on kuollut 9 miljoonaa ihmistä, joista suurin osa on ollut siviilejä.

Tänä päivänä avunanto on vaarallisempaa kuin koskaan aikaisemmin. Suomen ulkoministeriön mukaan pelkästään kuluneen vuoden aikana 399 humanitaarisen työn tekijää on joutunut vakavan hyökkäyksen uhriksi ja heistä 126 menettänyt henkensä yrittäessään pelastaa konfliktin ja luonnonkatastrofin uhreja. Näissä tilastoissa kyse ei ole ainoastaan siitä tragediasta, että avustustyöntekijöitä kuolee. Kyse on samalla siitä, että miljoonia ihmisiä kärsii koska he eivät saa tarpeeksi nopeasti apua kriisitilanteessa. Geneven sopimuksia rikotaan konflikteissa myös käyttämällä Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun tunnuksia hyväksi muissa tarkoituksissa kuin lääkintäjoukkojen ja hoitolaitoksien suojaamisessa.

Osallistun joulukuussa Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen kansainväliseen konferenssiin. Pidän sitä Suomelle tärkeänä tilaisuutena suunnata maailmanlaajuinen huomio tämän päivän humanitaarisen oikeuden haasteisiin. Myös EU-puheenjohtajamaana Suomi voi vaikuttaa siihen, että EU antaa vahvan viestin humanitaarisen oikeuden tueksi. Humanitaarisen oikeuden puolustaminen on olennainen osa Suomen roolia humanitaarisen avun myöntäjänä.

Ville Skinnari

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tarvitsemme tulevaisuusinvestointeja ja tiivistä veropohjaa

Eduskuntavaaleihin on alle kuukausi ja jokainen puolue saa nyt aidosti tilaisuutensa esitellä oman ohjelmansa Suomen tulevaisuuden tekemiseen. Politiikan kvartaali ei saa olla enää vain seuraavat neljä vuotta. Pitää uskaltaa katsota rohkeasti pidemmälle tulevaisuuteen. Siksi tarvitsemme uudistuksia sosiaaliturvaan, perhevapaisiin ja investointeja koulutukseen.

Lyhyellä aikavälillä työllisyyskehitys riippu pitkälle suhdannekehityksestä ja pikavoittoja tuovia toimenpiteitä on vaikea löytää. Työllisyyskysymys on ennen kaikkea osaamiskysymys. Peruskoulu ei enää riitä pohjakoulutukseksi. Siksi toisen asteen (lukio ja ammatillinen koulutus) tekeminen aidosti maksuttomaksi on oikea tavoite. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain 40 prosenttia, kun toisen asteen suorittaneilla se on selvästi parempi eli yli 70 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneilla yli 85 prosenttia. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan oppivelvollisuuden pidennys on paras keino. Se nostaa koulutustasoa j…

Lahtelainen onnistuu myös Afrikassa

Osallistuin alkuviikolla Keniassa järjestettyyn kansainväliseen ICPD25 Nairobi Summit -kokoukseen. Sen tarkoituksena on jatkaa Kairossa 25 vuotta sitten sovittua tavoitetta mahdollistaa naisille oikeus päättää omasta kehostaan. Kokouksessa 55 maata allekirjoitti sitoumuksen seksuaali- ja lisääntymisterveyden tasa-arvon puolesta, mutta esimerkiksi Yhdysvallat ei ole mukana.

Suomalainen koulutusosaaminen on kovaa valuuttaa maailmalla. Nairobissa tapaa myös lahtelaisia. Lotilan ala-asteen koulukaverini Jussi Hinkkanen on tehnyt upean kansainvälisen uran ja on nyt Nairobissa menestyvä startup-yrittäjä. Hän työllistää Keniassa ja Suomessa kymmeniä ihmisiä. Hänen yrityksen osaamisen avulla yhä useampi afrikkalainen pääsee kiinni työelämään ja saa työpaikan. Tekoälyäkin hyödyntävä kysyntä kohtaa osaamiseen. Digitaalisen palvelun potentiaali on huima yli miljardin asukkaan Afrikan mantereella.
Myös Suomessa panostukset korkeakoulutukseen heijastuvat positiivisesti koko alueen kehitykseen. Lah…

Kokoomuksen talouspolitiikka on nykyään SDP:n talouspolitiikasta puhumista

SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari on tyytyväinen siihen, että kokoomus puhuu päivä päivältä enemmän SDP:n uudistuksista ja talouspoliittisista esityksistä.

- Viime aikoina kokoomus on puhunut enemmän SDP:stä ja SDP:n esityksistä kuin omistaan. Se osoittaa selvästi, että yhteiskunnallinen aloite on Sosialidemokraateilla. Samalla muiden asioista puhuminen on ymmärrettävää, sillä kokoomuksella ei ole omia avauksia juuri ollut - populistisia ja vastuuttomia verolupauksia lukuun ottamatta. Verolupauksillaan Kokoomus on ehtinyt polttaa jo lähes 4 miljardia euroa verotuloja. Näyttää pahasti siltä, että kokoomuksen vaalikampanjasta tulee vielä sitä kuuluisaa Sari Sairaanhoitajaakin kalliimpi, Skinnari sanoo.

Skinnari toteaa, että kun Kokoomuksen omat esitykset ovat olleet epärealistisia, puolue on joutunut keskustelemaan muiden puolueiden esityksistä.

- Voisi sanoa, että Kokoomuksen talouspolitiikka on nykyään SDP:n talouspolitiikasta puhumista. Meille se sopii oikein hyvin. Mutta kylmä t…