Siirry pääsisältöön

Kolmas kerta toden sanoi

Kolmannen kerran voima ja sanonta todentui viime viikon torstaina Oslossa järjestetyssä finaalissa, jossa Lahti nimitettiin vuoden 2021 Euroopan ympäristöpääkaupungiksi. Lahti on päässyt ansiokkaasti finaaliin kahdella aikaisemmallakin kerralla, mutta vasta tänä vuonna kaupungissamme kehitetyt ympäristöratkaisut vakuuttivat juryn ja toivat voiton kotiin. Lahden kanssa kärkikolmikkoon ylsivät ranskalaiskaupungit Lille ja Strasbourg. Saatu ykkössija tarkoittaa siis sitä, että EU:n komissio nostaa Lahden edelläkävijäksi Euroopassa ympäristöasioissa ja pitää innovatiivisia ympäristöratkaisujamme esimerkkeinä muille eurooppalaisille kaupungeille.

Suomessa ei ole koskaan ollut Euroopan ympäristöpääkaupunkia eli Lahdesta tuli tällä saralla Euroopan mestari. Tunnustus on hieno palkinto kymmenen vuoden pitkäjänteiselle kehitystyölle ja merkittävä status sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tosin tästä vasta alkaa se varsinainen työ. Lahden pitää nyt saada alueellisesti kaikki toimijat mukaan eli tarkoitan tällä elinkeinoelämää, koulutusorganisaatioita. Ja eikä vain alueellisesti. Lahden pitää nousta nyt aidosti kansainväliselle tasolle ympäristöalan toimijana. Tämä työ on käynnissä, mutta paljon on vielä tehtävää. Se edellyttää kansainvälisten toimijoiden sitoutumista Suomeen ja Lahteen. Omassa roolissani ulkomaankauppa-ministerinä tulen tekemään Euroopassa ja kansainvälisesti työtä Lahden roolin vahvistamiseksi. Siksi on tärkeää, että Lahti ja Suomi siinä samalla luo sellaisia kokonaisuuksia, jotka kiinnostavat maailmalla. Ympäristöalan koulutusosaaminen on meidän ehdoton kansainvälinen vahvuus. Tutkimus – ja kehitystoimintaa sekä uutta yritystoimintaa pitää kehittää ja parantaa selvästi. Tarvitsemme kansainvälisiä yrityksiä joiden todellisiin tarpeisiin kehitämme ratkaisuja. Samalla pitää luoda työpaikkoja, joita Lahti todella tarvitsee.

Yleisurheilutermein sanottuna käyty kisa oli eri lajien ottelu, jossa Lahti sai muihin kaupunkeihin verrattuna parhaimmat pisteet neljällä osa-alueella, jotka ovat ilmanlaatu, jäte, vihreä kasvu ja ekoinnovaatiot sekä johtaminen. Isoimpia tekijöitä otteluvoiton saavuttamisessa olivat kaupunkimme huhtikuussa tekemä merkittävä energiapäätös kivihiilen käytön lopettamisesta ja noin 180 miljoonan euron investointipäätös ympäristöystävälliseen bioenergialaitokseen. Lisävauhtia voittoon toi kaupunkimme kyky tuottaa sovellettavia ympäristöratkaisuja muille kaupungeille ja erilaisiin olosuhteisiin. Lahden kiertotalousinnovaatiot, vesiensuojelun hyvät käytännöt sekä osallistava yleiskaavamalli ovat erinomaisia esimerkkejä muualle skaalattavissa olevista ratkaisuista. Lisäksi kaupungissa toteutetaan tulevan syksyn aikana asukkaiden henkilökohtainen liikkumisen päästökauppa ensimmäisenä kaupunkina koko maailmassa. Tätä työtä seurataan laajemmin Euroopassa ja maailmallakin, koska siitä voi syntyä hyvä esimerkki maailmalle.

Tulevana viikonloppuna osallistun kansainväliseen ilmastokokoukseen Abu Dhabissa sekä alkuviikosta olen Genevessä mm. maailman kauppajärjestö WTO:n tapaamisissa. Suomen EU – puheenjohtajuus lähtee liikkeelle vauhdilla 1.7. ja heinäkuussa tapahtuu siten paljon Helsingissä ja Brysselissä.

Ville Skinnari

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tarvitsemme tulevaisuusinvestointeja ja tiivistä veropohjaa

Eduskuntavaaleihin on alle kuukausi ja jokainen puolue saa nyt aidosti tilaisuutensa esitellä oman ohjelmansa Suomen tulevaisuuden tekemiseen. Politiikan kvartaali ei saa olla enää vain seuraavat neljä vuotta. Pitää uskaltaa katsota rohkeasti pidemmälle tulevaisuuteen. Siksi tarvitsemme uudistuksia sosiaaliturvaan, perhevapaisiin ja investointeja koulutukseen.

Lyhyellä aikavälillä työllisyyskehitys riippu pitkälle suhdannekehityksestä ja pikavoittoja tuovia toimenpiteitä on vaikea löytää. Työllisyyskysymys on ennen kaikkea osaamiskysymys. Peruskoulu ei enää riitä pohjakoulutukseksi. Siksi toisen asteen (lukio ja ammatillinen koulutus) tekeminen aidosti maksuttomaksi on oikea tavoite. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain 40 prosenttia, kun toisen asteen suorittaneilla se on selvästi parempi eli yli 70 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneilla yli 85 prosenttia. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan oppivelvollisuuden pidennys on paras keino. Se nostaa koulutustasoa j…

Skinnari ja Ihalainen: Unohtuivatko pidemmän aikavälin kasvunmoottorit?

Puolueet ovat laatineet vaaliohjelmia seuraavalle vaalikaudelle ja myös pidemmälle aikavälille. Näin myös SDP. Viime viikolla julkistettiin eri ministeriöiden kansliapäälliköiden varsin kattava tilannekuvaraportti Suomen haasteista maailmantaloudessa. VM julkaisi oman, tavoitteellisemman linjauksen uudistuvasta ja kestävästä Suomesta.

Virkamiesarviossa on hyvin kuvattu Suomen keskeisiä haasteita. Raportin poliittisista suosituksista on perustellusti erilaisia painotuksia. Poliittisten johtopäätösten tekeminen kuuluukin puolueille ja uuden hallituksen muodostajille. Raportti laskee mm. sen varaan, että sote-säästöt voivat olla kolme miljardia vuoteen 2030 mennessä. Tästä on esitetty poikkeavia arvioita.

Raportin ydinviesti on, että työllisyysasteen kasvattaminen ja rakenneuudistukset ovat tehokkaampia keinoja kestävyysvajeen pienentämiseksi. Raportti ei tunnista riittävästi sitä, että työttömyyden pitkittyminen tuo myös sosiaalisen kestävyysvajeen. SDP:n talous- ja yhteiskuntapoliittis…

Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä.

Suomi äänestää sunnuntaina eduskuntavaaleissa. Samalla Suomi äänestää siitä halutaanko muutos Suomen suunnalle. Tulevan pääministeripuolueen tärkein tehtävä on palauttaa luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan. Silloin kun on luottamusta, on myös kykyä uudistua, investoida ja kehittää. Tämä koskee työmarkkinoiden lisäksi yrityksiä, mutta myös maakunta ja kuntatasoa eli meitä kaikkia yksilöinä. Epävakaassa maailmassa ja Euroopassa juuri Suomen ja Pohjoismaiden pitää pystyä olemaan se luottamuksen yhteiskuntamalli. Malli koko maailmalle. Siten teemme parhaiten myös talouskasvua ja työllisyyttä. Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä – se ei synny riitelemällä tai riitaa haastamalla. Meidän pitää luottaa toisiimme ja pystyä sopimaan vaikeitakin asioita.

Edellisten eduskuntavaalien jälkeen vuonna 2015 aloittanut hallitus (keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset) toteutti ja linjasi politiikkaa omien arvojensa pohjalta. Kuritettiin pienituloisia eläkeläisiä, opiskelijoita ja lapsiperheitä s…