Siirry pääsisältöön

Hallitusohjelma lähtee liikkeelle

Tällä viikolla eduskunnassa oli tärkeä viikko. Tiistaina pääministeri antoi pääminiterin ilmoituksen hallituksen ohjelmasta, josta keskusteltiin tiistain lisäksi myös pitkään keskiviikko iltaan. Tästä lähti liikkeelle hallitusohjelman vieminen käytäntöön. Ennen vaaleja lupasimme, että jos SDP voittaa vaalit Suomen suunta muuttuu. Nyt näin tapahtuu. Suomi investoi nyt tulevaisuuteen. Suomi viedään nyt leikkauslinjalta uudistuslinjalle. Oppositiopuolueet luonnollisesti kritisoivat uuden hallituksen ohjelmaa, mutta myös kiittivät sitä. Hallituksen aitiosta tehtävänä on vastata oman hallinnonalan kysymyksiin. Ministerit vuorollaan kertoivat hallitusohjelman sisällöstä ja yksityiskohdista. Mielestäni onnistuimme hyvin vastaamaan opposition kysymyksiin, jotka olivat pääasiassa asiallisia ja jopa rakentavia. Moni asia haluttiinkin ymmärtää väärin. Työllisyydestä puhuttiin paljon ja niin pitääkin. Tavoite 60.000 uudesta työpaikasta on kunnianhimoinen, mutta tehtävissä. Oma roolini on luonnollisesti tehdä niin paljon maaleja kuin mahdollista ulkomaankaupassa, jotta vienti vetäisi ja uusia työpaikkoja syntyisi. Työ alkoi täysillä jo viime perjantaina.

Rinteen hallitus panostaa lasten ja nuorten hyvinvointiin varhaiskasvatuksesta aikuisuuteen saakka. Jokaisen lapsen oikeus laadukkaaseen ja kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen palautetaan. Pienennämme ryhmäkokoja, panostamme peruskouluun ja teemme toisesta asteesta aidosti maksuttoman sekä laajennamme oppivelvollisuusikää 18 ikävuoteen. Hallitusohjelmassa panostetaan turvallisuuden ylläpitämiseen niin perinteisin keinoin, kuin ennaltaehkäisyyn ja turvattomuuden juurisyihin puuttumiseen. Poliisien määrää lisätään 300:lla vuoteen 2022 mennessä, mikä on realistinen tavoite nykyisen koulutusvalmiuden puitteissa. Poliisin alueellisen saatavuuden ja ennaltaehkäisevän työn lisäksi erityisiä painopisteitä poliisin vahvistuvassa toiminnassa ovat esimerkiksi harmaan talouden sekä verkkorikollisuuden torjunta. Erityisenä sisäisen turvallisuuden kysymyksenä tulevalla hallituskaudella huomioidaan kyberturvallisuus, jonka merkitys kasvaa koko ajan yhteiskuntamme nojautuessa yhä suuremmalta kriittisemmiltä osin sähköisiin palveluihin ja infrastruktuuriin.

Maanantaina sain kunnian ensimmäistä kertaa ministerinä olla mukana ulkomaankaupan ja viennin seminaarissa yhdessä Japanin Suomen suurlähettilään kanssa. On tärkeää, että rakennamme yhdessä yritysten ja koulutusorganisaatioiden kanssa polkua kansainvälistymiseen ja vientiin. Tätä työtä pitää tehdä yhdessä. Keskiviikkona osallistuin Helsingissä BBC Worldin nauhoitukseen, jossa keskustelimme Suomen roolista kansainvälisesti, mutta toki myös kotimaan asioista. BBC:n radiolähetyksellä on noin 170 miljoonaa kuulijaa ympäri maailmaa.

Lahden uutisia olen seurannut tarkkaan ja positiivisten asioiden lisäksi on myös vakavia haasteita, kun kyberongelma tuli Lahteen. Tämä asia tulee ottaa erittäin vakavasti. Kysymys on kansallisen turvallisuuden lisäksi kaupunkimme ja sen asukkaiden turvallisuudesta. Edellinen kyberisku teki Lahdessa vakavaa tuhoa. Nyt tilanne hoidettiin tietojeni mukaan niin hyvin kuin mahdollista. Potilasturvallisuus ei saa koskaan vaarantua. Samoin sosiaali – terveydenhuollon tärkeitä ja lakisääteisiä perustoimintoja tekevän Hyvinvointiyhtymän arvostelu jatkui moniäänisesti. Suuri osa kustannuksista menee ja on mennyt hoitotyötä tekevien ihmisten palkkoihin. Sama palkka samasta työstä on oikeudellisestikin sovittu periaate, joka nyt näkyy kustannuksissa. SOTE-kriitikoiden kannattaa lukea hallitusohjelmaa tarkasti, koska perusterveydenhuollon viikon palvelulupaus, koskee myös Lahtea. Samoin se tosiasia, että kunnille tulee nyt hallitusohjelman linjausten mukaisesti lisää rahaa miljoonia ensi vuodelle, kun valtionosuudet nousevat. Rahalle on varmasti käyttöä, jotta kuntien riittävistä peruspalveluista ja kouluverkosta sekä opetuksen laadusta voidaan pitää huolta.

Ville Skinnari


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tarvitsemme tulevaisuusinvestointeja ja tiivistä veropohjaa

Eduskuntavaaleihin on alle kuukausi ja jokainen puolue saa nyt aidosti tilaisuutensa esitellä oman ohjelmansa Suomen tulevaisuuden tekemiseen. Politiikan kvartaali ei saa olla enää vain seuraavat neljä vuotta. Pitää uskaltaa katsota rohkeasti pidemmälle tulevaisuuteen. Siksi tarvitsemme uudistuksia sosiaaliturvaan, perhevapaisiin ja investointeja koulutukseen.

Lyhyellä aikavälillä työllisyyskehitys riippu pitkälle suhdannekehityksestä ja pikavoittoja tuovia toimenpiteitä on vaikea löytää. Työllisyyskysymys on ennen kaikkea osaamiskysymys. Peruskoulu ei enää riitä pohjakoulutukseksi. Siksi toisen asteen (lukio ja ammatillinen koulutus) tekeminen aidosti maksuttomaksi on oikea tavoite. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain 40 prosenttia, kun toisen asteen suorittaneilla se on selvästi parempi eli yli 70 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneilla yli 85 prosenttia. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan oppivelvollisuuden pidennys on paras keino. Se nostaa koulutustasoa j…

Skinnari ja Ihalainen: Unohtuivatko pidemmän aikavälin kasvunmoottorit?

Puolueet ovat laatineet vaaliohjelmia seuraavalle vaalikaudelle ja myös pidemmälle aikavälille. Näin myös SDP. Viime viikolla julkistettiin eri ministeriöiden kansliapäälliköiden varsin kattava tilannekuvaraportti Suomen haasteista maailmantaloudessa. VM julkaisi oman, tavoitteellisemman linjauksen uudistuvasta ja kestävästä Suomesta.

Virkamiesarviossa on hyvin kuvattu Suomen keskeisiä haasteita. Raportin poliittisista suosituksista on perustellusti erilaisia painotuksia. Poliittisten johtopäätösten tekeminen kuuluukin puolueille ja uuden hallituksen muodostajille. Raportti laskee mm. sen varaan, että sote-säästöt voivat olla kolme miljardia vuoteen 2030 mennessä. Tästä on esitetty poikkeavia arvioita.

Raportin ydinviesti on, että työllisyysasteen kasvattaminen ja rakenneuudistukset ovat tehokkaampia keinoja kestävyysvajeen pienentämiseksi. Raportti ei tunnista riittävästi sitä, että työttömyyden pitkittyminen tuo myös sosiaalisen kestävyysvajeen. SDP:n talous- ja yhteiskuntapoliittis…

Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä.

Suomi äänestää sunnuntaina eduskuntavaaleissa. Samalla Suomi äänestää siitä halutaanko muutos Suomen suunnalle. Tulevan pääministeripuolueen tärkein tehtävä on palauttaa luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan. Silloin kun on luottamusta, on myös kykyä uudistua, investoida ja kehittää. Tämä koskee työmarkkinoiden lisäksi yrityksiä, mutta myös maakunta ja kuntatasoa eli meitä kaikkia yksilöinä. Epävakaassa maailmassa ja Euroopassa juuri Suomen ja Pohjoismaiden pitää pystyä olemaan se luottamuksen yhteiskuntamalli. Malli koko maailmalle. Siten teemme parhaiten myös talouskasvua ja työllisyyttä. Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä – se ei synny riitelemällä tai riitaa haastamalla. Meidän pitää luottaa toisiimme ja pystyä sopimaan vaikeitakin asioita.

Edellisten eduskuntavaalien jälkeen vuonna 2015 aloittanut hallitus (keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset) toteutti ja linjasi politiikkaa omien arvojensa pohjalta. Kuritettiin pienituloisia eläkeläisiä, opiskelijoita ja lapsiperheitä s…