Siirry pääsisältöön

Miksi EU-vaalit eivät kiinnosta?

Sunnuntaina järjestetään Euroopan Unionin parlamenttivaalit. Euroopan parlamentti on eurooppalaisen demokratian ytimessä. Se edustaa 500 miljoonaa ihmistä. Suomessa vaalien äänestysinto on ollut suhteellisen laimea, kun taas esimerkiksi Belgiassa se on ollut pitkään 90 prosentissa, Tanskassa viimeksi yli 55 prosenttia, meillä Suomessa vuonna 2014 noin 39 prosentti. Vuonna 1996 Suomessa äänestys prosentti oli 68 prosenttia. Pari päivää ennen EU - vaaleja on hyvä kysyä, miksi näin on Suomessa käynyt. Tulee helposti fiilis, että ei voisi vähempää kiinnostaa. Eikä se ole ihme, kun kuuntelee mitä ja millaisella kielellä EU:n asioista ja tehtävistä keskustellaan. Monimutkaisia lainsäädäntöhankkeita, omituisia termejä ja asioista keskustellaan vielä mitä vaikeimmilla lyhenteillä. Euroopan Unionissa ja sen parlamentissa päätetään kuitenkin erittäin merkittävistä asioista. Yksinkertaistettuna EU - tasolla on yritetty luoda ja kehittää vallan kolmijaon periaatetta, kun parlamentti päätettiin perustaa vuonna 1979. Pitää myöntää, että vaikeata se on ollut. Meillä Suomessa on tehty tätä harjoitusta jo vuodesta 1919, kun Suomen silloin hallitusmuoto otettiin käyttöön.

EU – parlamentilla on kolme päätehtävää. Ensimmäinen on lainsäädäntötyö. Parlamentti hyväksyy Euroopan komission ehdotuksiin perustuvaa EU-lainsäädäntöä yhdessä EU:n neuvoston kanssa, päättää kansainvälisistä sopimuksista, päättää EU:n laajentumisista ja arvioi Euroopan komission työohjelmaa ja pyytää komissiolta lainsäädäntöesityksiä. Toinen päätehtävä on valvonta. EU – parlamentti toimii kaikkien EU:n toimielimien demokraattisena valvojana, valitsee Euroopan komission puheenjohtajan ja hyväksyy uuden komission kokonaisuudessaan. Se voi äänestää epäluottamuslauseesta ja siten pakottamaan komission eroamaan, myöntää vastuuvapauden eli hyväksyy EU:n talousarvioiden käytön, käsittelee kansalaisten vetoomukset ja tarvittaessa aloittaa tutkinnan. Lisäksi se käy rahapoliittista keskustelua Euroopan keskuspankin kanssa, esittää kysymyksiä komissiolle ja neuvostolle. Kolmanneksi EU – parlamentti päättää EU:n talousarviosta yhdessä neuvoston kanssa ja hyväksyy EU:n pitkän aikavälin talousarvion eli monivuotisen rahoituskehykseen. Kansanvalta eli demokratia on arvokas asia. Se on meille suomalaisille itsestään selvyys, mutta näin ei ole kaikissa EU - maissa. Muun muassa Itävallan, Unkarin ja Romanian tilanteesta sen näkee, kun kaikki on kaupan lehdistön vapaudesta oikeusvaltioperiaatteeseen saakka.

EU on ollut rauhanprojekti, jonka kätilöinä toimivat sellaiset visionäärit kuin Jean Monnet ja Robert Schuman. Sotien runtelema Eurooppa pystyi Ranskan ja Saksan johdolla luomaan yhteisen näkemyksen talousyhteistyöstä yhdessä Alankomaiden, Belgian, Italian, Luxemburgin kanssa. Syntyi Euroopan Hiili – ja Teräsyhteisö vuonna 1950 (EHTY). Saksan liittotasavallan ensimmäinen liittokansleri Konrad Adenauer. Hän oli keskeisesti vaikuttamassa sodanjälkeisen Saksan asemaan Euroopan kehityksessä yhdessä Ranskan presidentti Charles de Gaullen kanssa. He saivat aikaan historiallisen käänteen, kun entiset arkkiviholliset Saksa ja Ranska allekirjoittivat vuonna 1963 ystävyyssopimuksen, josta tuli yksi Euroopan yhdentymisen virstanpylväistä. Mutta missä ovat nykyajan visionäärit? Diplomatia ei ole enää muodissa. Repivä ja riitelevä vastakkainasettelu myy ja saa tilaa vaarallisen paljon. Populisti tuo esille ongelmat, mutta ei ratkaisuja. Nyt olisi viimein aika muuttaa myös Euroopan suuntaa. Suomi ja uusi hallitus saa tähän tilaisuuden, kun EU – puheenjohtajuuskausi alkaa 1.7. Yhdessä Eurooppa voi vaikuttaa parhaiten suurten kansainvälisten haasteiden ratkaisemiseksi, kuten ilmastonmuutos ja maahanmuutto konkreettisesti. Tarvitsemme EU-parlamenttiin ihmisiä, jotka ymmärtävät näidenkin vakavien haasteiden juurisyyt ja pystyvät luomaan kestäviä ratkaisuja. Samaa tarvitsee Suomikin ja Lahti paikallisesti. Siksi sunnuntaina kannattaa äänestää.

Ville Skinnari

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tarvitsemme tulevaisuusinvestointeja ja tiivistä veropohjaa

Eduskuntavaaleihin on alle kuukausi ja jokainen puolue saa nyt aidosti tilaisuutensa esitellä oman ohjelmansa Suomen tulevaisuuden tekemiseen. Politiikan kvartaali ei saa olla enää vain seuraavat neljä vuotta. Pitää uskaltaa katsota rohkeasti pidemmälle tulevaisuuteen. Siksi tarvitsemme uudistuksia sosiaaliturvaan, perhevapaisiin ja investointeja koulutukseen.

Lyhyellä aikavälillä työllisyyskehitys riippu pitkälle suhdannekehityksestä ja pikavoittoja tuovia toimenpiteitä on vaikea löytää. Työllisyyskysymys on ennen kaikkea osaamiskysymys. Peruskoulu ei enää riitä pohjakoulutukseksi. Siksi toisen asteen (lukio ja ammatillinen koulutus) tekeminen aidosti maksuttomaksi on oikea tavoite. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain 40 prosenttia, kun toisen asteen suorittaneilla se on selvästi parempi eli yli 70 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneilla yli 85 prosenttia. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan oppivelvollisuuden pidennys on paras keino. Se nostaa koulutustasoa j…

Lahtelainen onnistuu myös Afrikassa

Osallistuin alkuviikolla Keniassa järjestettyyn kansainväliseen ICPD25 Nairobi Summit -kokoukseen. Sen tarkoituksena on jatkaa Kairossa 25 vuotta sitten sovittua tavoitetta mahdollistaa naisille oikeus päättää omasta kehostaan. Kokouksessa 55 maata allekirjoitti sitoumuksen seksuaali- ja lisääntymisterveyden tasa-arvon puolesta, mutta esimerkiksi Yhdysvallat ei ole mukana.

Suomalainen koulutusosaaminen on kovaa valuuttaa maailmalla. Nairobissa tapaa myös lahtelaisia. Lotilan ala-asteen koulukaverini Jussi Hinkkanen on tehnyt upean kansainvälisen uran ja on nyt Nairobissa menestyvä startup-yrittäjä. Hän työllistää Keniassa ja Suomessa kymmeniä ihmisiä. Hänen yrityksen osaamisen avulla yhä useampi afrikkalainen pääsee kiinni työelämään ja saa työpaikan. Tekoälyäkin hyödyntävä kysyntä kohtaa osaamiseen. Digitaalisen palvelun potentiaali on huima yli miljardin asukkaan Afrikan mantereella.
Myös Suomessa panostukset korkeakoulutukseen heijastuvat positiivisesti koko alueen kehitykseen. Lah…

Kokoomuksen talouspolitiikka on nykyään SDP:n talouspolitiikasta puhumista

SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari on tyytyväinen siihen, että kokoomus puhuu päivä päivältä enemmän SDP:n uudistuksista ja talouspoliittisista esityksistä.

- Viime aikoina kokoomus on puhunut enemmän SDP:stä ja SDP:n esityksistä kuin omistaan. Se osoittaa selvästi, että yhteiskunnallinen aloite on Sosialidemokraateilla. Samalla muiden asioista puhuminen on ymmärrettävää, sillä kokoomuksella ei ole omia avauksia juuri ollut - populistisia ja vastuuttomia verolupauksia lukuun ottamatta. Verolupauksillaan Kokoomus on ehtinyt polttaa jo lähes 4 miljardia euroa verotuloja. Näyttää pahasti siltä, että kokoomuksen vaalikampanjasta tulee vielä sitä kuuluisaa Sari Sairaanhoitajaakin kalliimpi, Skinnari sanoo.

Skinnari toteaa, että kun Kokoomuksen omat esitykset ovat olleet epärealistisia, puolue on joutunut keskustelemaan muiden puolueiden esityksistä.

- Voisi sanoa, että Kokoomuksen talouspolitiikka on nykyään SDP:n talouspolitiikasta puhumista. Meille se sopii oikein hyvin. Mutta kylmä t…