Siirry pääsisältöön

Skinnari ja Ihalainen: Unohtuivatko pidemmän aikavälin kasvunmoottorit?

Puolueet ovat laatineet vaaliohjelmia seuraavalle vaalikaudelle ja myös pidemmälle aikavälille. Näin myös SDP. Viime viikolla julkistettiin eri ministeriöiden kansliapäälliköiden varsin kattava tilannekuvaraportti Suomen haasteista maailmantaloudessa. VM julkaisi oman, tavoitteellisemman linjauksen uudistuvasta ja kestävästä Suomesta.

Virkamiesarviossa on hyvin kuvattu Suomen keskeisiä haasteita. Raportin poliittisista suosituksista on perustellusti erilaisia painotuksia. Poliittisten johtopäätösten tekeminen kuuluukin puolueille ja uuden hallituksen muodostajille. Raportti laskee mm. sen varaan, että sote-säästöt voivat olla kolme miljardia vuoteen 2030 mennessä. Tästä on esitetty poikkeavia arvioita.

Raportin ydinviesti on, että työllisyysasteen kasvattaminen ja rakenneuudistukset ovat tehokkaampia keinoja kestävyysvajeen pienentämiseksi. Raportti ei tunnista riittävästi sitä, että työttömyyden pitkittyminen tuo myös sosiaalisen kestävyysvajeen. SDP:n talous- ja yhteiskuntapoliittisissa linjoissa, jotka on tiivistetty vaaliohjelmaan, esitetään uskottavia rakenneuudistuksia työllisyysasteen nostamiseksi.

Työllisyysasteen nostaminen vaalikaudella vähintään 75 % edellyttää yli 100 000 työllisen määrän lisäämistä. Sen onnistuminen vaatii mittavia voimavaroja, joilla tuetaan eri tavoin vaikeammin työllistettävien työmarkkinoille pääsyä. Se edellyttää myös hallittua työperäisen maahanmuuton lisäämistä luomatta kahden luokan työmarkkinoita Suomeen.

Esitetyistä arvioista liian vähälle huomiolle on jäänyt se, että talouskasvun näköalat ovat epävarmat. Maailmantalouden epävakaus, EU-alueen kasvun vaimeneminen vaikuttavat myös Suomeen, jonka vauraus ja hyvinvointi ovat merkittävästi riippuvaisia osaamisen lisäksi tavaroiden ja palvelujen viennistä. Myös siitä, onko Suomi riittävän kilpailukykyinen maa investoinneille. Tuottavuutta kaikilla sektoreilla pitää kyetä nostamaan uusilla investoinneilla, tutkimus- ja tuotekehityspanoksella ja koulutuksella. Johtamisosaamista on kehitettävä.

Arvioissa on liian vähälle huomiolle jäänyt pidemmän aikavälin kestävän kasvun edellytykset. Juuri näistä kasvun lähteistä, kuten koulutuksesta ja TKI-panostuksista on leikattu. Yhteistyö työelämässä positiivisen tuottavuuden nostamiseksi voisi toimia paremmin, kun palkansaajien turvan heikentämisestä siirrytään työelämän yhteiseen kehittämiseen kohti aitoa luottamusyhteiskuntaa. Reilu ja tasa-arvoinen työelämä on edellytys tuottavuuden nostamiselle.

SDP on esittänyt Suomen kasvunmoottorit – kokonaisuuksia, joilla monipuolistetaan ja vahvistetaan Suomen elinkeinopolitiikan hartioita kansainvälisesti. Se edellyttää elinkeinopolitiikan rohkeaa uudistamista, parempaa otetta osaamisen ja viennin kansainvälisistä arvoketjuista ja kilpailukykyä edistäviä liikenneinfraratkaisuja.

Suomi tarvitsee laajan elinvoiman ja kestävän kasvun strategian eli uskottavan tulevaisuuslinjan, joka kiinnittyy myös kansainvälisiin arvoketjuihin. Se edellyttää tiivistä yhteistä näkemystä mahdollisuuksista elinkeinoelämän kanssa ja valtiolta aktiivista omistajapolitiikkaa. Tämä tukee sitä, että Suomi ei enempää ajaudu tytäryhtiötaloudeksi. Yhteiskunta ei ratkaise, mitkä yritykset ja toimialat pärjäävät eikä valitse voittajia, mutta yhteiskunnan tehtävä on luoda mahdollisimman hyvät ja tasapuoliset edellytykset yrittämiselle ja yritysten kansainvälistymiselle.

Jotta asetettuihin tavoitteisiin päästään seuraavalla vaalikaudella, on pidemmän aikavälin kestävän kasvun edellytyksiin kiinnitettävä suurempaa huomiota, tehtävä työllisyysastetta tukevat rakenteelliset uudistukset näin varmistettava kokonaiskilpailukykymme jatkossakin.

Kirjoittajat ovat SDP:n kansanedustajat ja eduskunnan talousvaliokunnan jäsenet Ville Skinnari ja Lauri Ihalainen.

Kommentit

  1. Petätte ison joukon äänestäjiä jos otatte Kepun hallitukseen.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tarvitsemme tulevaisuusinvestointeja ja tiivistä veropohjaa

Eduskuntavaaleihin on alle kuukausi ja jokainen puolue saa nyt aidosti tilaisuutensa esitellä oman ohjelmansa Suomen tulevaisuuden tekemiseen. Politiikan kvartaali ei saa olla enää vain seuraavat neljä vuotta. Pitää uskaltaa katsota rohkeasti pidemmälle tulevaisuuteen. Siksi tarvitsemme uudistuksia sosiaaliturvaan, perhevapaisiin ja investointeja koulutukseen.

Lyhyellä aikavälillä työllisyyskehitys riippu pitkälle suhdannekehityksestä ja pikavoittoja tuovia toimenpiteitä on vaikea löytää. Työllisyyskysymys on ennen kaikkea osaamiskysymys. Peruskoulu ei enää riitä pohjakoulutukseksi. Siksi toisen asteen (lukio ja ammatillinen koulutus) tekeminen aidosti maksuttomaksi on oikea tavoite. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain 40 prosenttia, kun toisen asteen suorittaneilla se on selvästi parempi eli yli 70 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneilla yli 85 prosenttia. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan oppivelvollisuuden pidennys on paras keino. Se nostaa koulutustasoa j…

Potilas pääsi pakkaseen

Olin pari viikkoa sairaana keuhkokuumeen kourissa. Kerran sydänlihastulehduksen sairastaneena olen yrittänyt palata rauhassa päivätyöhön. Viime viikonloppuna uskaltauduin jo Radiomäelle pelaamaan pojan kanssa höntsää kaukaloon pakkasta hengittämään. Eduskunnassa on heti täysi tahti – eduskunta lähti nyt viimeisille valtiopäiville poikkeuksellisen suurten kysymysten äärellä. Maakunta – ja SOTE-uudistus tulee maaliskuussa uudelleen eduskuntaan. Hallitus haluaa syksylle maakuntavaalit, vaikka lainsäädäntöä ei ole vielä olemassa.  Keskusta haluaa maakuntavallanhimossaan vaalit hinnalla millä hyvänsä ja Kokoomus saa vastapalveluksena bisneistää Suomen 35 miljardin arvoisen Sote-sektorin. Tiedustelulakien uudistaminen on eduskunnassa menossa. Se on tarpeellinen siviili– ja sotilastiedustelun lainsäädännön päivittämiseksi muuttuneessa turvallisuustilanteesta. Lainsäädäntötyö on tarkkaa arviointia luottamuksellisuuden suojan näkökulmasta. Ketä valvotaan ja miten valvotaan? Miten toteutetaan …