Siirry pääsisältöön

Oli kesä, oli mopo!

Sleepy Sleepersin biisit ovat osa suomalaista kulttuurihistoriaa ja niitä pitää aina välillä kuunnella ja onhan ne myös jotain tosi lahtelaista. Mato Valtonen kävi luonani eduskunnassa päivittämässä viimeisintä projektiaan eli Lappiin perustettavaa Joulupukin valtiota. Suunnitelmissa Rovaniemen pohjoispuolelle perustetaan noin 10 000 hehtaarin kokoiselle alueelle Joulupukin oma valtio, joka olisi paitsi savuton myös autoton.Taustalla hankkeessa on muitakin ex-lahtelaisia. Hanke on kansainvälisesti erittäin kiinnostava. Matkailu Suomen nopeimmin kasvava toimiala ja siksi ei tällekään hankkeelle kannata nauraa. Enemmänkin suren sitä, että lahtelaiset tekevät muualle maailmaan erinomaisia edelläkävijähankkeita, mutta omassa kaupungissamme ei virkamiesvalmistelusta tulee mitään sellaista mikä edes ylittäisi kansallista uutiskynnystä. Kylpylähankkeet olivat 1980-lukua, mutta Lahdessa niiden nimeen edelleen tunnutaan uskovan, vaikka liike-elämän kiinnostus on jo aivan muualla.

Mopoautoista puhutaan paljon. Ne ovat turvattomia ja suhteettoman kalliita vakuutuksineen ja jatkuvina korjauksineen. Ainakin meillä tämä aihe aiheutti kotona kovan keskustelun. Noin vuoden väännön jälkeen suostuin vihdoin hankkimaan esikoispojalleni käytetyn sellaisen. Suostumukseni sisälsi pinon erilaisia lupauksia, miten ja kuinka liikenteessä sitten pitää käyttäytyä. Kaikki meni suhteellisen hyvin viime lauantaihin saakka. Poika soitti, että on ajanut autollaan liukkaalla kelillä Nostavan tiellä ulos. Paikalla oli ambulanssi ja poliisi. Onneksi hän selvisi aivotärähdyksellä. Mopoauto oli pyörähtänyt ympäri ja oli kirjaimellisesti entinen mopoauto. Tähän taisi päättyä meidän perheen mopoautotarina. Rahat menivät, mutta henki säilyi.

Kun aloitin eduskunnassa vuonna 2015, keskustelimme kollegoiden kanssa paljon, miten voisimme tehdä parempaa lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi kevytautojen käytön. Eduskunnan liikenne – ja viestintävaliokunta antoi tällä viikolla mietinnön hallituksen esityksestä laeiksi ajoneuvolain ja ajokorttilain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta. Esityksellä ehdotetaan otettavaksi käyttöön uusi kansallinen T-ajoneuvoluokan ajoneuvoryhmä, kevytauto, johon kuuluisivat henkilöautosta muunnettu, nopeudeltaan enintään 45 kilometriin tunnissa rajoitetut ajoneuvot.

Kevytauton kuljettaminen edellyttäisi mopoautoja vastaavasti AM-luokan ajo-oikeutta. Tavoitteena on mahdollistaa uusi liikkumisen muoto erityisesti nuorille, 15—17-vuotiaille, ottamalla käyttöön uusi ajoneuvoryhmä. Nuoret liikkuvat paljon ja liikkumiseen käytetään usein mopoa tai mopoautoa. Kevytauto toisi näiden rinnalle uuden vaihtoehdon. Esityksen tavoitteena on lisäksi parantaa erityisesti nuorten liikenneturvallisuutta. Valiokunta muutti hallituksen esitystä siten, että nopeusrajoitus nostettiin 45 km / tunnissa 60 km / tunnissa. Tämän johdosta tuli lakitekninen tarve säätää, ettei kevytautolla saa ajaa moottoritiellä tai moottoriliikennetiellä. Sähkökäyttöisten autojen massalle ei ollut esityksessä ylärajaa (muilla 1500kg). Valiokunta asetti rajaksi 1800 kg. Muutoskustannukset ajoneuvolle ovat jossain 400 euron tienoilla. Selkeyden vuoksi pitää todeta, että mopoautoja ei kielletä. Laki tulee voimaan 1. marraskuuta 2019.
Eli vuoden päästä puhutaan varmaan sitten m-autojen sijaan k-autoista. Hyvä niin.

Ville Skinnari


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tarvitsemme tulevaisuusinvestointeja ja tiivistä veropohjaa

Eduskuntavaaleihin on alle kuukausi ja jokainen puolue saa nyt aidosti tilaisuutensa esitellä oman ohjelmansa Suomen tulevaisuuden tekemiseen. Politiikan kvartaali ei saa olla enää vain seuraavat neljä vuotta. Pitää uskaltaa katsota rohkeasti pidemmälle tulevaisuuteen. Siksi tarvitsemme uudistuksia sosiaaliturvaan, perhevapaisiin ja investointeja koulutukseen.

Lyhyellä aikavälillä työllisyyskehitys riippu pitkälle suhdannekehityksestä ja pikavoittoja tuovia toimenpiteitä on vaikea löytää. Työllisyyskysymys on ennen kaikkea osaamiskysymys. Peruskoulu ei enää riitä pohjakoulutukseksi. Siksi toisen asteen (lukio ja ammatillinen koulutus) tekeminen aidosti maksuttomaksi on oikea tavoite. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain 40 prosenttia, kun toisen asteen suorittaneilla se on selvästi parempi eli yli 70 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneilla yli 85 prosenttia. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan oppivelvollisuuden pidennys on paras keino. Se nostaa koulutustasoa j…

Skinnari ja Ihalainen: Unohtuivatko pidemmän aikavälin kasvunmoottorit?

Puolueet ovat laatineet vaaliohjelmia seuraavalle vaalikaudelle ja myös pidemmälle aikavälille. Näin myös SDP. Viime viikolla julkistettiin eri ministeriöiden kansliapäälliköiden varsin kattava tilannekuvaraportti Suomen haasteista maailmantaloudessa. VM julkaisi oman, tavoitteellisemman linjauksen uudistuvasta ja kestävästä Suomesta.

Virkamiesarviossa on hyvin kuvattu Suomen keskeisiä haasteita. Raportin poliittisista suosituksista on perustellusti erilaisia painotuksia. Poliittisten johtopäätösten tekeminen kuuluukin puolueille ja uuden hallituksen muodostajille. Raportti laskee mm. sen varaan, että sote-säästöt voivat olla kolme miljardia vuoteen 2030 mennessä. Tästä on esitetty poikkeavia arvioita.

Raportin ydinviesti on, että työllisyysasteen kasvattaminen ja rakenneuudistukset ovat tehokkaampia keinoja kestävyysvajeen pienentämiseksi. Raportti ei tunnista riittävästi sitä, että työttömyyden pitkittyminen tuo myös sosiaalisen kestävyysvajeen. SDP:n talous- ja yhteiskuntapoliittis…

Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä.

Suomi äänestää sunnuntaina eduskuntavaaleissa. Samalla Suomi äänestää siitä halutaanko muutos Suomen suunnalle. Tulevan pääministeripuolueen tärkein tehtävä on palauttaa luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan. Silloin kun on luottamusta, on myös kykyä uudistua, investoida ja kehittää. Tämä koskee työmarkkinoiden lisäksi yrityksiä, mutta myös maakunta ja kuntatasoa eli meitä kaikkia yksilöinä. Epävakaassa maailmassa ja Euroopassa juuri Suomen ja Pohjoismaiden pitää pystyä olemaan se luottamuksen yhteiskuntamalli. Malli koko maailmalle. Siten teemme parhaiten myös talouskasvua ja työllisyyttä. Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä – se ei synny riitelemällä tai riitaa haastamalla. Meidän pitää luottaa toisiimme ja pystyä sopimaan vaikeitakin asioita.

Edellisten eduskuntavaalien jälkeen vuonna 2015 aloittanut hallitus (keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset) toteutti ja linjasi politiikkaa omien arvojensa pohjalta. Kuritettiin pienituloisia eläkeläisiä, opiskelijoita ja lapsiperheitä s…