Siirry pääsisältöön

Itämeren suojelua edistettävä kipsikäsittelyllä

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ville Skinnari haluaa, että hallitus panostaa Itämeren suojeluun kipsikäsittelyn avulla. Suomi aloitti heinäkuun alussa Itämeren suojelukomission (HELCOM) puheenjohtajana. Kaksi vuotta kestävän puheenjohtajuuskauden merkittävin tehtävä on päivittää vuonna 2007 käynnistetty Itämeren suojelun toimintaohjelma.

Skinnari on jättänyt kirjallisen kysymyksen ministeri Tiilikaiselle hallituksen suunnitelmista kohdentaa resursseja kipsikäsittelyn toimeenpanoon ja laajentamiseen tarvittaville alueille. Lisäksi Skinnari on Pohjoismaiden neuvoston jäsenenä esittänyt yhteistyön tiivistämistä Ruotsin kanssa. Hän on muun muassa kirjelmöinyt Ruotsin maa- ja metsätalousministeri Sven-Erik Buchtille Itämeren suojelusta yleisesti sekä kipsikäsittelyyn panostamisesta.

- Peltojen kipsikäsittely on osoittautunut varteenotettavaksi keinoksi vähentää Itämeren fosforikuormitusta. Kipsihankkeen tiimoilta on esitetty arvio, että jos kipsiä levitettäisiin koko sen käyttämiseen soveltuvalle peltoalalle (0,5 milj. ha) etelä- ja lounaisrannikoillamme, niin Itämeren fosforikuormitus vähenisi 200-300 tonnia vuodessa. Jo sillä lähes saavutettaisiin HELCOMin Suomelle asettama vähennystavoite, jos oletetaan, että muillakin sektoreilla saadaan jonkin verran vähennyksiä aikaiseksi, Skinnari kommentoi

Suomi ei ole saavuttanut HELCOM:n asettamia kuormituksen vähentämistavoitteita kummankaan ravinteen, fosforin ja typen, osalta. Kansalliset rannikkovesien osalta kuormituksen vähennystarpeet ovat niin ikään kovat. Yhteisenä tavoitteena tulee olla, että toteutetaan HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelmaa (Baltic Sea Action Plan, BSAP) sekä HELCOMin suositukset.

- Toivoa ja keinoja Itämeren tilan parantamiseksi on paljon. Hallituksen myöntämä 45 miljoonan euron lisärahoitus, josta vuosittainen osuus 15 miljoonaa euroa, Itämeren suojeluun on hyvä alku. Kyse ei kuitenkaan ole vain rahasta vaan erityisesti sen tehokkaasta ja oikeasta kohdentamisesta, Skinnari kertoo.

Maatalouden vesiensuojelua tuetaan nykyisin vuosittain noin 200 miljoonalla eurolla, jolla on saatu varsin vaatimattomasti tuloksia aikaan. Maatalouden ympäristötukea tulee kyetä kohdentamaan vaikuttavammin. Kipsikäsittelyn hinnaksi on arvioitu noin 220 euroa/ha. Koko puolen miljoonan hehtaarin alan käsittely maksaisi 110 miljoonaa euroa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tarvitsemme tulevaisuusinvestointeja ja tiivistä veropohjaa

Eduskuntavaaleihin on alle kuukausi ja jokainen puolue saa nyt aidosti tilaisuutensa esitellä oman ohjelmansa Suomen tulevaisuuden tekemiseen. Politiikan kvartaali ei saa olla enää vain seuraavat neljä vuotta. Pitää uskaltaa katsota rohkeasti pidemmälle tulevaisuuteen. Siksi tarvitsemme uudistuksia sosiaaliturvaan, perhevapaisiin ja investointeja koulutukseen.

Lyhyellä aikavälillä työllisyyskehitys riippu pitkälle suhdannekehityksestä ja pikavoittoja tuovia toimenpiteitä on vaikea löytää. Työllisyyskysymys on ennen kaikkea osaamiskysymys. Peruskoulu ei enää riitä pohjakoulutukseksi. Siksi toisen asteen (lukio ja ammatillinen koulutus) tekeminen aidosti maksuttomaksi on oikea tavoite. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain 40 prosenttia, kun toisen asteen suorittaneilla se on selvästi parempi eli yli 70 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneilla yli 85 prosenttia. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan oppivelvollisuuden pidennys on paras keino. Se nostaa koulutustasoa j…

Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä.

Suomi äänestää sunnuntaina eduskuntavaaleissa. Samalla Suomi äänestää siitä halutaanko muutos Suomen suunnalle. Tulevan pääministeripuolueen tärkein tehtävä on palauttaa luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan. Silloin kun on luottamusta, on myös kykyä uudistua, investoida ja kehittää. Tämä koskee työmarkkinoiden lisäksi yrityksiä, mutta myös maakunta ja kuntatasoa eli meitä kaikkia yksilöinä. Epävakaassa maailmassa ja Euroopassa juuri Suomen ja Pohjoismaiden pitää pystyä olemaan se luottamuksen yhteiskuntamalli. Malli koko maailmalle. Siten teemme parhaiten myös talouskasvua ja työllisyyttä. Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä – se ei synny riitelemällä tai riitaa haastamalla. Meidän pitää luottaa toisiimme ja pystyä sopimaan vaikeitakin asioita.

Edellisten eduskuntavaalien jälkeen vuonna 2015 aloittanut hallitus (keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset) toteutti ja linjasi politiikkaa omien arvojensa pohjalta. Kuritettiin pienituloisia eläkeläisiä, opiskelijoita ja lapsiperheitä s…

Skinnari ja Ihalainen: Unohtuivatko pidemmän aikavälin kasvunmoottorit?

Puolueet ovat laatineet vaaliohjelmia seuraavalle vaalikaudelle ja myös pidemmälle aikavälille. Näin myös SDP. Viime viikolla julkistettiin eri ministeriöiden kansliapäälliköiden varsin kattava tilannekuvaraportti Suomen haasteista maailmantaloudessa. VM julkaisi oman, tavoitteellisemman linjauksen uudistuvasta ja kestävästä Suomesta.

Virkamiesarviossa on hyvin kuvattu Suomen keskeisiä haasteita. Raportin poliittisista suosituksista on perustellusti erilaisia painotuksia. Poliittisten johtopäätösten tekeminen kuuluukin puolueille ja uuden hallituksen muodostajille. Raportti laskee mm. sen varaan, että sote-säästöt voivat olla kolme miljardia vuoteen 2030 mennessä. Tästä on esitetty poikkeavia arvioita.

Raportin ydinviesti on, että työllisyysasteen kasvattaminen ja rakenneuudistukset ovat tehokkaampia keinoja kestävyysvajeen pienentämiseksi. Raportti ei tunnista riittävästi sitä, että työttömyyden pitkittyminen tuo myös sosiaalisen kestävyysvajeen. SDP:n talous- ja yhteiskuntapoliittis…