Siirry pääsisältöön

Voiko ruotsalaisilta oppia jotain?

Ruotsin parlamenttivaalit järjestettiin viime viikonloppuna. Lopullinen tulos selviää tämän viikon aikana, mutta on selvää, että hallitusneuvotteluista tulee poikkeuksellisen vaikeat. Perinteinen blokkipolitiikka on rikki. Selkeää enemmistöä ei kummastakaan perinteisestä blokista - vasemmalta tai oikealta – ole löytymässä. Ruotsindemokraattien ”jytky” oli odotettua pienempi, mutta silti demokratia on puhunut ja vaalitulosta pitää kunnioittaa, kuten aina.

Suomessa pidettiin Ruotsin vaaleja vain ja ainoastaan maahanmuuttovaaleina, mutta kyse on laajemmasta asiasta. Vierailin Ruotsissa viikko ennen vaaleja Uppsalan alueella ja tapasin kahden päivän aikana satoja ihmisiä eri tilaisuuksissa sekä koputin ruotsalaiseen tyyliin oviin keskustellen ihmisten kanssa. Ihmisille kysymys on ollut kokonaisturvallisuudesta, johon tietenkin maahanmuutto ja kotouttaminen liittyvät (vuonna 2015 Ruotsiin tuli 160.000 ihmistä, meille Suomeen noin 30.000). Tässä pitää luonnollisesti osata tehdä ero humanitäärisen pakolaisuuden ja maahanmuuton välille, mikä ei aina julkisessa keskustelussa ole helppoa. Järjestäytynyt rikollisuus on kärjistynyt Ruotsissa jengien välisiksi yhteenotoiksi. Kovan rikollisuuden kasvusta varoitettiin jo 10 vuotta sitten, mutta sitä ei otettu vakavasti.  

Tämä siis samaan aikaan, kun Ruotsi on ollut taloudellisesti erittäin vahva. Elinkeinorakenne on monipuolinen, vienti vetää, työllisyys kasvaa ja samalla verotulot. Nykyisen hallituksen aikana on syntynyt 300.000 uutta työpaikkaa. Näistä 100.000 työpaikkaa on syntynyt julkisiin tai julkisesti rahoitettuihin palveluihin. Nuorisotyöttömyys on alhaisimmillaan sitten vuoden 2002. Pääministeri Löfven ajoi aloittaessaan 90 päivän takuun nuorille työ-, harjoittelu-, tai opiskelupaikkaan. Valtion velka on murto osa Suomeen verrattuna. Kasvun rakentamisessa voimme oppia Ruotista paljon. Ilman maahanmuuttoa ja uutta työvoimaa Ruotsi ei olisi kasvanut, kuten viime vuosikymmeninä on tapahtunut. Silti samoja virheitä Suomessa ei pidä eikä saa tehdä. Kotouttamisen pitää tarkoittaa kielen oppimista mahdollisimman nopeasti.  Siksi Ruotsin pääministerin kansalaisten turvallisuutta korostava ja maahanmuuttoon aiempaa määrätietoisemman otteen omaksuma linja on oikea.   
Mistä vaalikentillä haluttiin puhua turvallisuuden lisäksi? Eniten perheitä puhuttivat palvelut. Miten terveyspalvelut ja koulutusjärjestelmä toimivat? Miten päiväkoti on järjestetty ja millaiset ovat ryhmäkoot? Ruotsissa hallitus on tuonut parlamenttiin juuri uuden lain joka takaa pääsyn terveyspalveluihin kolmessa päivässä. Viimeiset 20 vuotta palvelulupaus on ollut seitsemän päivää. Samaan aikaan Ruotsi nosti 67.000 opettajan palkkoja.  Kuulostaa kalliilta ja sitä se onkin, mutta Ruotsilla on siihen varaa, koska talous on niin vahva.

Miten meillä Suomessa? On kaupunkeja, joissa työttömyys on edelleen lähes 15 prosenttia, vaikka talouden nousukausi on ollut kuumimmillaan. Samaan aikaan yrityksillä on työvoimapula. Lahti mukaan lukien. Ruotsiin verrattuna teemme monta asiaa väärin. Erityisesti elinkeinopolitiikassa olemme vasta kasvamassa kansainvälistymisen osaamisessa pääsarjatasolle. Palvelut on kuristettu äärirajoille. Koulutuksen rahat ovat tiukassa, samoin opettajien jaksaminen. Joissain kaupungeissa on viikkojen odotus terveyskeskuksiin. Laillisuusvalvojat ovat kuntien ja kuntayhtymien kimpussa aivan oikein. Kunnissa siis rikotaan eduskunnan säätämiä lakeja räikeästi ja tietoisesti rahapulaan vedoten. Tuttua tekstiä ja tosielämää meillä Lahdessakin vuosien ajan. Viimeisen vuoden aikana Lahdenkin suuntaa on pystytty parantamaan mm. suun terveydenhuollossa ja kotihoidossa. Samaan aikaan hoitajien ja muun henkilökunnan palkat nousevat, kuten työehtosopimusten mukaan pitääkin. Olemme taloudellisesti äärirajoilla ja ensi vuosi näyttäisi katastrofaalisesta, mikäli kuntien tahto kustannusten leikkaamisesta olisi myös Hyvinvointiyhtymän todellisuutta. Ruotsalaisten ja monen muunkin mielestä meillä on maailman parhaat opettajat. Miten jatkossa riippuu täysin siitä millaista politiikkaa Suomessa tulevaisuudessa tehdään.   


Ville Skinnari

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tarvitsemme tulevaisuusinvestointeja ja tiivistä veropohjaa

Eduskuntavaaleihin on alle kuukausi ja jokainen puolue saa nyt aidosti tilaisuutensa esitellä oman ohjelmansa Suomen tulevaisuuden tekemiseen. Politiikan kvartaali ei saa olla enää vain seuraavat neljä vuotta. Pitää uskaltaa katsota rohkeasti pidemmälle tulevaisuuteen. Siksi tarvitsemme uudistuksia sosiaaliturvaan, perhevapaisiin ja investointeja koulutukseen.

Lyhyellä aikavälillä työllisyyskehitys riippu pitkälle suhdannekehityksestä ja pikavoittoja tuovia toimenpiteitä on vaikea löytää. Työllisyyskysymys on ennen kaikkea osaamiskysymys. Peruskoulu ei enää riitä pohjakoulutukseksi. Siksi toisen asteen (lukio ja ammatillinen koulutus) tekeminen aidosti maksuttomaksi on oikea tavoite. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain 40 prosenttia, kun toisen asteen suorittaneilla se on selvästi parempi eli yli 70 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneilla yli 85 prosenttia. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan oppivelvollisuuden pidennys on paras keino. Se nostaa koulutustasoa j…

Skinnari ja Ihalainen: Unohtuivatko pidemmän aikavälin kasvunmoottorit?

Puolueet ovat laatineet vaaliohjelmia seuraavalle vaalikaudelle ja myös pidemmälle aikavälille. Näin myös SDP. Viime viikolla julkistettiin eri ministeriöiden kansliapäälliköiden varsin kattava tilannekuvaraportti Suomen haasteista maailmantaloudessa. VM julkaisi oman, tavoitteellisemman linjauksen uudistuvasta ja kestävästä Suomesta.

Virkamiesarviossa on hyvin kuvattu Suomen keskeisiä haasteita. Raportin poliittisista suosituksista on perustellusti erilaisia painotuksia. Poliittisten johtopäätösten tekeminen kuuluukin puolueille ja uuden hallituksen muodostajille. Raportti laskee mm. sen varaan, että sote-säästöt voivat olla kolme miljardia vuoteen 2030 mennessä. Tästä on esitetty poikkeavia arvioita.

Raportin ydinviesti on, että työllisyysasteen kasvattaminen ja rakenneuudistukset ovat tehokkaampia keinoja kestävyysvajeen pienentämiseksi. Raportti ei tunnista riittävästi sitä, että työttömyyden pitkittyminen tuo myös sosiaalisen kestävyysvajeen. SDP:n talous- ja yhteiskuntapoliittis…

Potilas pääsi pakkaseen

Olin pari viikkoa sairaana keuhkokuumeen kourissa. Kerran sydänlihastulehduksen sairastaneena olen yrittänyt palata rauhassa päivätyöhön. Viime viikonloppuna uskaltauduin jo Radiomäelle pelaamaan pojan kanssa höntsää kaukaloon pakkasta hengittämään. Eduskunnassa on heti täysi tahti – eduskunta lähti nyt viimeisille valtiopäiville poikkeuksellisen suurten kysymysten äärellä. Maakunta – ja SOTE-uudistus tulee maaliskuussa uudelleen eduskuntaan. Hallitus haluaa syksylle maakuntavaalit, vaikka lainsäädäntöä ei ole vielä olemassa.  Keskusta haluaa maakuntavallanhimossaan vaalit hinnalla millä hyvänsä ja Kokoomus saa vastapalveluksena bisneistää Suomen 35 miljardin arvoisen Sote-sektorin. Tiedustelulakien uudistaminen on eduskunnassa menossa. Se on tarpeellinen siviili– ja sotilastiedustelun lainsäädännön päivittämiseksi muuttuneessa turvallisuustilanteesta. Lainsäädäntötyö on tarkkaa arviointia luottamuksellisuuden suojan näkökulmasta. Ketä valvotaan ja miten valvotaan? Miten toteutetaan …