Siirry pääsisältöön

Luonto huutaa, mutta kuka on oikeassa?

Poikkeuksellisen lämmin ja helteinen kesä on ollut ainakin meidän perheessä yhtä uintipaikan metsästystä. Sinilevä on ollut liian tuttu näky monella uimarannalla. Onneksi osa on Lahdessakin säästynyt. Kesämökillä Päijänteellä on sielläkin ollut ensimmäistä kertaa minun elinaikana sinilevää pieniä määriä, mutta silti järvi on erinomaisessa kunnossa. Suomenlahdella tilanne on toinen. Nyt on viimeistään koko Suomen ja kaikkien Itämeren alueen maiden herättävä toimenpiteisiin Itämeren tilan parantamiseksi ja maatalouden päästöjen pienentämiseksi. Kirjoitan tätä kolumnia Pohjoismaiden Neuvoston kokouksessa Islannissa, Atlantin rannalla. Keskustelemme tänään mm. Itämeren puhdistamisen konkreettisista toimenpiteistä ruotsalaisten kollegoiden kanssa. Kaksi vuotta sitten kirjoitin Japanista jättimäisten myrskyjen keskeltä Iltalehden kolumnini täysin samalla otsikolla luonnon tuskasta ja myrkyistä. Vastaukseksi sain asiallisten kommenttien lisäksi kysymyksiä mistä minä tiedän, että ilmastonmuutos on olemassa. Vastasin vain, että kirjoitin mitä myräkkää olin todistamassa Kiinan merellä ja Japanissa koin ilmassa ja maan päällä. Sellaista en ole koskaan kokenut, vaikka olen alueella ennenkin lentänyt ja matkustanut. Nyt pari vuotta myöhemmin taitavat asiantuntijatkin olla yksimielisiä, että maapallomme sää on muuttunut.

Pelkkä puhe ei riitä

Itämeren suojeluun Suomessa on hankittu John Nurmisen säätiön toimesta yksityistä rahoitusta uuteen menetelmään eli peltojen kipsikäsittelyyn. Valtio on myös saatu mukaan, mutta panostukset ovat vielä pieniä. Siinä on potentiaalia uudeksi, merkittäväksi keinoksi vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen. Kipsin levitys on viljelijälle helppoa, ja vaikutukseltaan toimenpide on nopea ja tehokas. Kipsi parantaa peltomaan ionivahvuutta ja vähentää siten eroosiota ja fosforin huuhtoutumista vesistöihin. Alustavien tulosten mukaan kipsi voi vähentää pelloilta tulevan maa-ainesfosforin kuormitusta jopa 50 prosenttia, mutta ei edellytä muutoksia viljelykäytännöissä, vähennä viljelyalaa tai heikennä satoja. Fosforikuormituksen vähentämisessä kipsitys on edullisempi kuin yksikään nyt käytössä oleva vesiensuojelukeino, koska levitetty kipsi vaikuttaa ainakin viiden vuoden ajan ja raaka-aine syntyy teollisuuden sivuvirtana. Meille lahtelaisille kysymys kuluu, miten me pidämme omat vesistömme puhtaana ja uimakelpoisena ja jopa parannamme vesien laatua? Vastuu on meillä kaikilla.

Uimataito on henkivakuutus

Koulut ovat osalla jo alkaneet ja viimeistään maanantaina kaikki lapset ja nuoret ovat koulutiellä. Lasten, nuorten ja aikuistenkin uimataito on Suomessa korkealla tasolla kansainvälisesti vertailtuna. Silti jokainen uimataidolla estettävissä oleva hukkumistapaus on tavoittelemisen arvoinen. Siksi suomalaisissa peruskouluissa pitääkin panostaa entistä enemmän lasten uintimahdollisuuksiin. Monessa kunnassa näin onkin, mutta ei kaikissa. Ensimmäisten kouluvuosien aikana tulee viimeistään hankkia uimataito. Uinnin tulisi olla mukana jokaisella vuosiasteella, siten että jokaisella on mahdollisuus oppia uimaan. Se on kuin konkreettinen henkivakuutus koko elämän ajaksi tuhansien järvien maassa. Ja miksi niin moni aikuinen tuntuu häpeävän uimataidottomuutta? Siksi uimahallit ovat meille tärkeitä – jopa antamaan henkivakuutuksen koko elämäksi. Mutta älkää huoliko, uutta uimahallia tai mitään muutakaan kehittämishanketta vesiensuojeluun tai pohjavesille en aio esittää tänään, koska taitaa olla niin, että jos se tulee Skinnarin kynästä niin Lahti - penaalin terävin ”kärki” kaivaa jo valmiina olevat ei-kyltit kaupungintalon kellarista. Sanon tämän siksi, että Launeen uimahallista tehtiin päätös jo kerran 1980 – luvulla, mutta kun ei niin ei. Huomisesta en lupaa mitään, koska maailma on täynnä hyviä ideoita, joita joskus kannattaa Lahdessakin kokeilla.

Ville Skinnari


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tarvitsemme tulevaisuusinvestointeja ja tiivistä veropohjaa

Eduskuntavaaleihin on alle kuukausi ja jokainen puolue saa nyt aidosti tilaisuutensa esitellä oman ohjelmansa Suomen tulevaisuuden tekemiseen. Politiikan kvartaali ei saa olla enää vain seuraavat neljä vuotta. Pitää uskaltaa katsota rohkeasti pidemmälle tulevaisuuteen. Siksi tarvitsemme uudistuksia sosiaaliturvaan, perhevapaisiin ja investointeja koulutukseen.

Lyhyellä aikavälillä työllisyyskehitys riippu pitkälle suhdannekehityksestä ja pikavoittoja tuovia toimenpiteitä on vaikea löytää. Työllisyyskysymys on ennen kaikkea osaamiskysymys. Peruskoulu ei enää riitä pohjakoulutukseksi. Siksi toisen asteen (lukio ja ammatillinen koulutus) tekeminen aidosti maksuttomaksi on oikea tavoite. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain 40 prosenttia, kun toisen asteen suorittaneilla se on selvästi parempi eli yli 70 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneilla yli 85 prosenttia. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan oppivelvollisuuden pidennys on paras keino. Se nostaa koulutustasoa j…

Skinnari ja Ihalainen: Unohtuivatko pidemmän aikavälin kasvunmoottorit?

Puolueet ovat laatineet vaaliohjelmia seuraavalle vaalikaudelle ja myös pidemmälle aikavälille. Näin myös SDP. Viime viikolla julkistettiin eri ministeriöiden kansliapäälliköiden varsin kattava tilannekuvaraportti Suomen haasteista maailmantaloudessa. VM julkaisi oman, tavoitteellisemman linjauksen uudistuvasta ja kestävästä Suomesta.

Virkamiesarviossa on hyvin kuvattu Suomen keskeisiä haasteita. Raportin poliittisista suosituksista on perustellusti erilaisia painotuksia. Poliittisten johtopäätösten tekeminen kuuluukin puolueille ja uuden hallituksen muodostajille. Raportti laskee mm. sen varaan, että sote-säästöt voivat olla kolme miljardia vuoteen 2030 mennessä. Tästä on esitetty poikkeavia arvioita.

Raportin ydinviesti on, että työllisyysasteen kasvattaminen ja rakenneuudistukset ovat tehokkaampia keinoja kestävyysvajeen pienentämiseksi. Raportti ei tunnista riittävästi sitä, että työttömyyden pitkittyminen tuo myös sosiaalisen kestävyysvajeen. SDP:n talous- ja yhteiskuntapoliittis…

Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä.

Suomi äänestää sunnuntaina eduskuntavaaleissa. Samalla Suomi äänestää siitä halutaanko muutos Suomen suunnalle. Tulevan pääministeripuolueen tärkein tehtävä on palauttaa luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan. Silloin kun on luottamusta, on myös kykyä uudistua, investoida ja kehittää. Tämä koskee työmarkkinoiden lisäksi yrityksiä, mutta myös maakunta ja kuntatasoa eli meitä kaikkia yksilöinä. Epävakaassa maailmassa ja Euroopassa juuri Suomen ja Pohjoismaiden pitää pystyä olemaan se luottamuksen yhteiskuntamalli. Malli koko maailmalle. Siten teemme parhaiten myös talouskasvua ja työllisyyttä. Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä – se ei synny riitelemällä tai riitaa haastamalla. Meidän pitää luottaa toisiimme ja pystyä sopimaan vaikeitakin asioita.

Edellisten eduskuntavaalien jälkeen vuonna 2015 aloittanut hallitus (keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset) toteutti ja linjasi politiikkaa omien arvojensa pohjalta. Kuritettiin pienituloisia eläkeläisiä, opiskelijoita ja lapsiperheitä s…