Siirry pääsisältöön

Uimataito on henkivakuutus

Poikkeuksellisen lämmin ja helteinen kesä on ollut ainakin meidän perheessä yhtä uintipaikan metsästystä. Kotoa on onneksi lyhyt matka Möysän uimarantaan, joka on säästynyt pahimmalta sinileväongelmalta. Kesämökillä Päijänteellä on sielläkin ollut ensimmäistä kertaa minun elinaikana sinilevää pieniä määriä, mutta silti erinomaisessa kunnossa. Suomenlahdella tilanne on toinen. Nyt on viimeistään koko Suomen ja kaikkien Itämeren alueen maiden herättävä toimenpiteisiin Itämeren tilan parantamiseksi ja maatalouden päästöjen pienentämiseksi.

Lasten, nuorten ja aikuistenkin uimataito on Suomessa korkealla tasolla kansainvälisesti vertailtuna. Silti jokainen uimataidolla estettävissä oleva hukkumistapaus on tavoittelemisen arvoinen. Siksi suomalaisissa peruskouluissa pitääkin panostaa entistä enemmän lasten uintimahdollisuuksiin. Monessa kunnassa näin onkin, mutta ei kaikissa. Ensimmäisten kouluvuosien aikana tulee viimeistään hankkia uimataito. Uinnin tulisi olla mukana jokaisella vuosiasteella, siten että jokaisella on mahdollisuus oppia uimaan. Se on kuin konkreettinen henkivakuutus koko elämän ajaksi tuhansien järvien maassa. Ja miksi niin moni aikuinen tuntuu häpeävän uimataidottomuutta?

Liikuntalain mukaan liikunta - ja urheilupaikkojen olosuhteet ja niiden ylläpito sekä kehittäminen ovat kuntien vastuulla. Valtion liikuntaneuvostossa olemme etsineet ratkaisuja lasten ja nuorten liikunnan edistämiseen. Liikuntapolitiikassa olosuhteista pitää uskaltaa keskustella. Matalan kynnyksen harrastamisesta on leikattu jo pitkään. Kunnat kertovat, että ei ole rahaa tai mahdollisuuksia huolehtia olosuhteiden kehittämisestä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kaunis lause, mutta miljardien eurojen SOTE - keskustelussa se on vasta sikiöasteella. Valtioneuvosto tuo syksyllä eduskuntaan liikuntapoliittisen selonteon liikunnan ja urheilun rahoituksen uudistamiseen. Tässä keskustelussa SDP:n pitää olla aktiivinen. Mitkään harrastustakuut tai liikuntapassit eivät kuitenkaan tuo lapsille liikunnan intohimoa, halua liikkua ilman olosuhteita. Olosuhteiden lisäksi tarvitaan valmennusta, ohjausta ja intohimoa. Sama sääntö pätee matkalla huippu-urheilujaksi. Vaimoni kotipaikkakunta Nivala on Pohjois-Pohjanmaalla esimerkki erinomaisesta liikuntapaikkarakentamisesta: Uikko on uimahalleista ehkä paras näkemäni koko perheen uimahalli. Samaan yhteyteen on toteutettu keilahalli ja jäähalli. Pesäpallo - ja jalkapallokentät ovat kivenheiton päässä - uudet, innovatiiviset energiaratkaisutkin ovat mukana. Tämä siis noin 12.000 ihmisen kaupungissa.

Liikunnan ja elämisenkin intohimossa kyse on usien myös itseluottamuksesta ja itsenä tuntemisesta. Olen valmentanut nuoria jääkiekossa useita vuosia ja keskustelimme usein vahvuuksista ja heikkouksista. Miten löydän omat vahvuuteni ja uskallan luottaa niihin? Missä minä olen hyvä? Mitä minä osaan? Nämä ovat kysymyksiä, joihin kovin usein nuorilla ei ole vastauksia. Tavoitteena on uskon omaan itseensä ja toivon näkeminen omaan tulevaisuuteen. Joskus kannattaa katsoa miten muualla maailmassa on toimittu. Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa lapsille opetetaan itsensä tuntelmista, omien vahvuuksien tuntemusta ja kehittämisestä. Suomessa tulisi tuoda samaa ajattelua kouluihin ja päiväkoteihin, jossa tarjottaisiin lapsiystävällinen ratkaisu, joka tukee lasten ja nuorten hyvää arkea. Meidän pitää hakea ratkaisua suurempaan kysymykseen – miten kestämme epäonnistumisia. Tätä voisi kutsua itsensä tuntemisen koulutukseksi. Siinä koulutetaan ja valmennetaan valittujen luokkien ja päiväkotiryhmien oppilaita ja opettajia. Samaa menetelmää käytetään hieman muunneltuna urheilussakin kansainvälisesti. 

Ville Skinnari

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tarvitsemme tulevaisuusinvestointeja ja tiivistä veropohjaa

Eduskuntavaaleihin on alle kuukausi ja jokainen puolue saa nyt aidosti tilaisuutensa esitellä oman ohjelmansa Suomen tulevaisuuden tekemiseen. Politiikan kvartaali ei saa olla enää vain seuraavat neljä vuotta. Pitää uskaltaa katsota rohkeasti pidemmälle tulevaisuuteen. Siksi tarvitsemme uudistuksia sosiaaliturvaan, perhevapaisiin ja investointeja koulutukseen.

Lyhyellä aikavälillä työllisyyskehitys riippu pitkälle suhdannekehityksestä ja pikavoittoja tuovia toimenpiteitä on vaikea löytää. Työllisyyskysymys on ennen kaikkea osaamiskysymys. Peruskoulu ei enää riitä pohjakoulutukseksi. Siksi toisen asteen (lukio ja ammatillinen koulutus) tekeminen aidosti maksuttomaksi on oikea tavoite. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain 40 prosenttia, kun toisen asteen suorittaneilla se on selvästi parempi eli yli 70 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneilla yli 85 prosenttia. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan oppivelvollisuuden pidennys on paras keino. Se nostaa koulutustasoa j…

Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä.

Suomi äänestää sunnuntaina eduskuntavaaleissa. Samalla Suomi äänestää siitä halutaanko muutos Suomen suunnalle. Tulevan pääministeripuolueen tärkein tehtävä on palauttaa luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan. Silloin kun on luottamusta, on myös kykyä uudistua, investoida ja kehittää. Tämä koskee työmarkkinoiden lisäksi yrityksiä, mutta myös maakunta ja kuntatasoa eli meitä kaikkia yksilöinä. Epävakaassa maailmassa ja Euroopassa juuri Suomen ja Pohjoismaiden pitää pystyä olemaan se luottamuksen yhteiskuntamalli. Malli koko maailmalle. Siten teemme parhaiten myös talouskasvua ja työllisyyttä. Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä – se ei synny riitelemällä tai riitaa haastamalla. Meidän pitää luottaa toisiimme ja pystyä sopimaan vaikeitakin asioita.

Edellisten eduskuntavaalien jälkeen vuonna 2015 aloittanut hallitus (keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset) toteutti ja linjasi politiikkaa omien arvojensa pohjalta. Kuritettiin pienituloisia eläkeläisiä, opiskelijoita ja lapsiperheitä s…

Skinnari ja Ihalainen: Unohtuivatko pidemmän aikavälin kasvunmoottorit?

Puolueet ovat laatineet vaaliohjelmia seuraavalle vaalikaudelle ja myös pidemmälle aikavälille. Näin myös SDP. Viime viikolla julkistettiin eri ministeriöiden kansliapäälliköiden varsin kattava tilannekuvaraportti Suomen haasteista maailmantaloudessa. VM julkaisi oman, tavoitteellisemman linjauksen uudistuvasta ja kestävästä Suomesta.

Virkamiesarviossa on hyvin kuvattu Suomen keskeisiä haasteita. Raportin poliittisista suosituksista on perustellusti erilaisia painotuksia. Poliittisten johtopäätösten tekeminen kuuluukin puolueille ja uuden hallituksen muodostajille. Raportti laskee mm. sen varaan, että sote-säästöt voivat olla kolme miljardia vuoteen 2030 mennessä. Tästä on esitetty poikkeavia arvioita.

Raportin ydinviesti on, että työllisyysasteen kasvattaminen ja rakenneuudistukset ovat tehokkaampia keinoja kestävyysvajeen pienentämiseksi. Raportti ei tunnista riittävästi sitä, että työttömyyden pitkittyminen tuo myös sosiaalisen kestävyysvajeen. SDP:n talous- ja yhteiskuntapoliittis…