Siirry pääsisältöön

Skinnari kysyy Orpolta: ”Onko Zyskowiczin linja kokoomuksen linja?

Kokoomuksen kansanedustaja ja perustuslakivaliokunnan varajäsen Ben Zyskowicz on perustuslakivaliokunnan perjantaina antaman yksimielisen sote-lausunnon jälkeen kritisoinut näkyvästi perustuslakivaliokuntaa ja sen tulkintalinjaa. Zyskowicz on ilmoittanut pitävänsä valiokunnan tulkintalinjaa liian tiukkana.

- Puheenjohtaja Orpo, onko tämä Zyskowiczin linja samalla Kokoomuksen linja, Skinnari kysyy.

SDP:n varapuheenjohtaja ja perustuslakivaliokunnan jäsen Ville Skinnari pitää Zyskowizcin kritiikkiä perusteettomana.

- Zyskowizc antaa ymmärtää, mutta ei ymmärrä antaa perusteita kritiikille. Hän ei ole tarkentanut, missä kohdin hänen mielestään valiokunnan lausunnossa on tulkittu perustuslakia liian tiukasti. Näyttää myös siltä, että muut kokoomuslaiset perustuslakivaliokunnan jäsenet ymmärtävät perustuslakivaliokunnan tulkintalinjan, mutta Zyskowicz jauhaa samaa levyä tavoitteenaan vain ja ainoastaan perusoikeuksien liudentaminen, Skinnari sanoo.

- Valiokunnan kuulemat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen asiantuntijat katsoivat, että esitetty aikataulu ja rahoituspohja olisivat vaarantaneet perustuslaissa taattujen sote-palveluiden saatavuuden. Onko silloin erityisen tiukka perustuslain tulkinta, että esitystä pitää näiltä osin muuttaa, Skinnari kysyy.

- Pitäisikö siis eduskunnassa yksinkertaisen enemmistön turvin olla mahdollisuus tehdä päätöksiä, jotka voivat tosiasiallisesti vaarantaa sosiaali- ja terveyspalvelut osalta kansalaisista? Jos ajattelee näin, niin silloin olisi rehellisempää sanoa, ettei pidä nykyisen perustuslain sisällöstä kuin syyttää perustuslakivaliokuntaa väärästä tulkinnasta.

Zyskowicz on perustellut väitettään tiukentuneesta tulkintalinjasta vertaamalla nyt annettua perustuslakivaliokunnan lausuntoa valiokunnan viime keväänä silloisesta sote-esityksestä antamaan lausuntoon. Perustuslakivaliokunta osoitti tuolloin esityksestä 15 valtiosääntöoikeudellisesti korjattavaa kohtaa. Nyt valiokunta osoitti niitä uudemmasta aikaisemmin lausunnon pohjalta muokatusta esityksestä 20.

Skinnari huomauttaa, että Zyskowiczin käsitys perustuu joko heikkoon tietoon asiasta tai sitten tahalliseen väärinymmärrykseen.

- Vuoden takaisessa sote-lausunnossaan perustuslakivaliokunta ei ottanut kantaa läheskään kaikkiin silloisen esityksen perustuslakiongelmiin. Koska esityksen perusmalli oli tuolloin ongelmallinen ja palasi uuteen valmisteluun, perustuslakivaliokunta ei nähnyt perusteltuna käydä läpi kaikkia perustuslakikysymyksiä esityksestä, joka oli joka tapauksessa menossa uusiksi. Valiokunnan viime keväisessä lausunnossa tämä sanotaan nimenomaisesti, ja valiokunnan varajäsenenä Zyskowiczin tulisi olla perillä tästä asiasta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tarvitsemme tulevaisuusinvestointeja ja tiivistä veropohjaa

Eduskuntavaaleihin on alle kuukausi ja jokainen puolue saa nyt aidosti tilaisuutensa esitellä oman ohjelmansa Suomen tulevaisuuden tekemiseen. Politiikan kvartaali ei saa olla enää vain seuraavat neljä vuotta. Pitää uskaltaa katsota rohkeasti pidemmälle tulevaisuuteen. Siksi tarvitsemme uudistuksia sosiaaliturvaan, perhevapaisiin ja investointeja koulutukseen.

Lyhyellä aikavälillä työllisyyskehitys riippu pitkälle suhdannekehityksestä ja pikavoittoja tuovia toimenpiteitä on vaikea löytää. Työllisyyskysymys on ennen kaikkea osaamiskysymys. Peruskoulu ei enää riitä pohjakoulutukseksi. Siksi toisen asteen (lukio ja ammatillinen koulutus) tekeminen aidosti maksuttomaksi on oikea tavoite. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain 40 prosenttia, kun toisen asteen suorittaneilla se on selvästi parempi eli yli 70 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneilla yli 85 prosenttia. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan oppivelvollisuuden pidennys on paras keino. Se nostaa koulutustasoa j…

Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä.

Suomi äänestää sunnuntaina eduskuntavaaleissa. Samalla Suomi äänestää siitä halutaanko muutos Suomen suunnalle. Tulevan pääministeripuolueen tärkein tehtävä on palauttaa luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan. Silloin kun on luottamusta, on myös kykyä uudistua, investoida ja kehittää. Tämä koskee työmarkkinoiden lisäksi yrityksiä, mutta myös maakunta ja kuntatasoa eli meitä kaikkia yksilöinä. Epävakaassa maailmassa ja Euroopassa juuri Suomen ja Pohjoismaiden pitää pystyä olemaan se luottamuksen yhteiskuntamalli. Malli koko maailmalle. Siten teemme parhaiten myös talouskasvua ja työllisyyttä. Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä – se ei synny riitelemällä tai riitaa haastamalla. Meidän pitää luottaa toisiimme ja pystyä sopimaan vaikeitakin asioita.

Edellisten eduskuntavaalien jälkeen vuonna 2015 aloittanut hallitus (keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset) toteutti ja linjasi politiikkaa omien arvojensa pohjalta. Kuritettiin pienituloisia eläkeläisiä, opiskelijoita ja lapsiperheitä s…

Skinnari ja Ihalainen: Unohtuivatko pidemmän aikavälin kasvunmoottorit?

Puolueet ovat laatineet vaaliohjelmia seuraavalle vaalikaudelle ja myös pidemmälle aikavälille. Näin myös SDP. Viime viikolla julkistettiin eri ministeriöiden kansliapäälliköiden varsin kattava tilannekuvaraportti Suomen haasteista maailmantaloudessa. VM julkaisi oman, tavoitteellisemman linjauksen uudistuvasta ja kestävästä Suomesta.

Virkamiesarviossa on hyvin kuvattu Suomen keskeisiä haasteita. Raportin poliittisista suosituksista on perustellusti erilaisia painotuksia. Poliittisten johtopäätösten tekeminen kuuluukin puolueille ja uuden hallituksen muodostajille. Raportti laskee mm. sen varaan, että sote-säästöt voivat olla kolme miljardia vuoteen 2030 mennessä. Tästä on esitetty poikkeavia arvioita.

Raportin ydinviesti on, että työllisyysasteen kasvattaminen ja rakenneuudistukset ovat tehokkaampia keinoja kestävyysvajeen pienentämiseksi. Raportti ei tunnista riittävästi sitä, että työttömyyden pitkittyminen tuo myös sosiaalisen kestävyysvajeen. SDP:n talous- ja yhteiskuntapoliittis…