Siirry pääsisältöön

Hallitus on rikki

Politiikassa kaikki on joskus mahdollista. Sipilän ja Orpon johtama hallitus on ajautunut eriskummalliseen ja omituiseen tilanteeseen, jossa nyt kovalla kädellä mitataan keskinäistä keskustan ja kokoomuksen keskinäistä luottamusta. Vuoden 2015 marraskuisesta hymysuin tehdystä lehmänkaupasta eli valinnanvapaus kokoomukselle ja maakuntamalli keskustalle on tullut taakka, joka uhkaa kaataa koko hallituksen.

Eduskunnassa on käynyt jo pitkään selväksi, että kokoomus on halunnut viivyttää maakuntavaalien ajankohtaa. Keskusta taas on halunnut kiirehtiä. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan työn paljous on tullut muka yllätyksenä. Se ei ollut yllätys meille, jotka olimme perustuslakivaliokunnassa kirjoittamassa lausuntoa, jossa edellytimme valinnanvapauteen perustuslain vaatimuksien edellyttämiä korjauksia. Ja niitä oli paljon. Suomen historian suurinta uudistusta ei voi tehdä hätäillen. Kokoomus ei halua myöntää, että heidän ehdoillaan toteuttava valinnanvapaus maksaa Suomelle tulevaisuudessa miljardeja, koska rahat ohjautuvat yksityisille terveyspalveluyrityksille eli kokoomuslaisten kavereille. Keskusta on panttivankina, vaikka näyttää siltä, että suurin osa eduskuntaryhmästä ei haluaisi kokoomuksen pro business – valinnanvapauden kanssa edetä enää senttiäkään. Hallitus on rikki, eikä sitä korjaa kuin uudet vaalit ja uusi hallitus.

Pääministerin uhkailu hallituksen luottamuksesta äänestämisestä pääministerin ilmoituksen yhteydessä oli viesti kokoomukselle – oletteko mukana vai ette? Nyt pääministeri kuitenkin tiistaina ilmoitti, että äänestystä ei tulekaan. Oliko riski sittenkin liian suuri ? Hän on myös ilmoittanut, että maakuntavaalit järjestetään toukokuussa, vaikka hän ei tosiasiallisesti tätä asiaa päätä. Parlamentaarisessa demokratiassa vaalien ajankohdasta sovitaan eduskuntapuolueiden kesken yhteisesti valmistellen. Toisin sanoen sivistyneessä oikeusvaltiossa pääministeri ei käskytä vaalien ajankohtaa.

Suomi tarvitsee fiksuja ratkaisuja ja kestävän sote-uudistuksen, joka voidaan hyväksyä parlamentaarisesti yli puoluerajojen. Hyvä lopputulos saadaan aikaiseksi parhaiten rakentavalla yhteistyöllä. Sitä meidän kaikkien on tavoiteltava ja se on tehtävissä jos ja kun laitetaan perusasiat kuntoon eikä yritetä väkisin rikkoa sellaista mikä ei ole rikki.

Ville Skinnari, kansanedustaja

Kommentit

  1. SDP:llä hyviä tavoitteita mutta itselleni jäänyt epäselväksi miten varmistetaan eri
    hankkeiden rahoitus rahoitus. "Tiivistetään veropohjaa" ei ole riittävän uskottavaa
    kansalaisille tarvitaan konkretiaa. Mielestäni nykyistä sote-hanketta pitää viedä eteenpäin myös jos olemme pääministeripuolue myös työelämän uudistamisessa pitää puolueella olla poliittinen vastuu, jolloin ay-liikkeen linja ei ole kaikille oikea. Kysytään työttömiltä ei
    SAK:n valtuustolta, kysytään pk-yrityksiltä ei EK:lta , silloin saadaan vastauksia niiltä joita asia todella koskettaa ja ollaan nykyhetkessä ja saadaan oikeita lääkkeitä työllistämiseen.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tarvitsemme tulevaisuusinvestointeja ja tiivistä veropohjaa

Eduskuntavaaleihin on alle kuukausi ja jokainen puolue saa nyt aidosti tilaisuutensa esitellä oman ohjelmansa Suomen tulevaisuuden tekemiseen. Politiikan kvartaali ei saa olla enää vain seuraavat neljä vuotta. Pitää uskaltaa katsota rohkeasti pidemmälle tulevaisuuteen. Siksi tarvitsemme uudistuksia sosiaaliturvaan, perhevapaisiin ja investointeja koulutukseen.

Lyhyellä aikavälillä työllisyyskehitys riippu pitkälle suhdannekehityksestä ja pikavoittoja tuovia toimenpiteitä on vaikea löytää. Työllisyyskysymys on ennen kaikkea osaamiskysymys. Peruskoulu ei enää riitä pohjakoulutukseksi. Siksi toisen asteen (lukio ja ammatillinen koulutus) tekeminen aidosti maksuttomaksi on oikea tavoite. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain 40 prosenttia, kun toisen asteen suorittaneilla se on selvästi parempi eli yli 70 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneilla yli 85 prosenttia. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan oppivelvollisuuden pidennys on paras keino. Se nostaa koulutustasoa j…

Skinnari ja Ihalainen: Unohtuivatko pidemmän aikavälin kasvunmoottorit?

Puolueet ovat laatineet vaaliohjelmia seuraavalle vaalikaudelle ja myös pidemmälle aikavälille. Näin myös SDP. Viime viikolla julkistettiin eri ministeriöiden kansliapäälliköiden varsin kattava tilannekuvaraportti Suomen haasteista maailmantaloudessa. VM julkaisi oman, tavoitteellisemman linjauksen uudistuvasta ja kestävästä Suomesta.

Virkamiesarviossa on hyvin kuvattu Suomen keskeisiä haasteita. Raportin poliittisista suosituksista on perustellusti erilaisia painotuksia. Poliittisten johtopäätösten tekeminen kuuluukin puolueille ja uuden hallituksen muodostajille. Raportti laskee mm. sen varaan, että sote-säästöt voivat olla kolme miljardia vuoteen 2030 mennessä. Tästä on esitetty poikkeavia arvioita.

Raportin ydinviesti on, että työllisyysasteen kasvattaminen ja rakenneuudistukset ovat tehokkaampia keinoja kestävyysvajeen pienentämiseksi. Raportti ei tunnista riittävästi sitä, että työttömyyden pitkittyminen tuo myös sosiaalisen kestävyysvajeen. SDP:n talous- ja yhteiskuntapoliittis…

Potilas pääsi pakkaseen

Olin pari viikkoa sairaana keuhkokuumeen kourissa. Kerran sydänlihastulehduksen sairastaneena olen yrittänyt palata rauhassa päivätyöhön. Viime viikonloppuna uskaltauduin jo Radiomäelle pelaamaan pojan kanssa höntsää kaukaloon pakkasta hengittämään. Eduskunnassa on heti täysi tahti – eduskunta lähti nyt viimeisille valtiopäiville poikkeuksellisen suurten kysymysten äärellä. Maakunta – ja SOTE-uudistus tulee maaliskuussa uudelleen eduskuntaan. Hallitus haluaa syksylle maakuntavaalit, vaikka lainsäädäntöä ei ole vielä olemassa.  Keskusta haluaa maakuntavallanhimossaan vaalit hinnalla millä hyvänsä ja Kokoomus saa vastapalveluksena bisneistää Suomen 35 miljardin arvoisen Sote-sektorin. Tiedustelulakien uudistaminen on eduskunnassa menossa. Se on tarpeellinen siviili– ja sotilastiedustelun lainsäädännön päivittämiseksi muuttuneessa turvallisuustilanteesta. Lainsäädäntötyö on tarkkaa arviointia luottamuksellisuuden suojan näkökulmasta. Ketä valvotaan ja miten valvotaan? Miten toteutetaan …