Siirry pääsisältöön

Miksi tehdä uusia yritystukia, jos vanhoissakin on ongelmia?

Tällä viikolla päättyneen yritystukiryöryhmän työn varjoon on jäänyt se tosiasia, että samaan aikaan hallitus esittää uutta – lähes 300 miljoonan euron yritystukikokonaisuutta. 

– Oppositiosta on perusteltua kysyä, miksi hallitus tässä tilanteessa ajaa väkisin Suomeen uutta yritystukimuotoa, jonka tosiasiallinen vaikutus kohdistuu hallituksen esityksen mukaisesti toteutettuna lähes kokonaan tuulivoimayhtiölle. 

Talousvaliokunta käsittelee parhaillaan hallituksen eduskunnalle esittämää uusiutuvan energian uutta yritystukea, joka on käytännössä ohjautumassa edelleen tuulivoimaan. 

– SDP on haluaa neuvottella ministeri Tiilikaisen kanssa uudesta tukipaketista. Toivottavasti hallitus ja ministeri harkitsevat vakavasti ehdotustamme.  

Skinnarin mukaan rahalle olisi muutakin käyttöä, kuten hallituksen leikkaamat tulevaisuuden kannalta elintärkeät tutkimus - ja kehityspanostukset sekä uuden hiilettömän liiketoiminnan luominen yhteistyössä teollisuuden kanssa.

– Ruotsissa yritystukia on uudistettu siten, että entistä enemmän tehdään yrityskohtaisia kehittämistoimia. Se kannustaa aivan oikein myös työllisyyden kannalta tärkeää perusteollisuutta uudistamaan prosessejaan.  Tällä viikolla keskustelen asiasta ruotsalaisten kollegoiden kanssa Pohjoismaiden Neuvoston kokouksessa Islannissa. 

Skinnari ihmettelee myös yritystukia kaikenkaikkiaan voimakkaasti kritisoineen Vihreiden suhtautumista uuteen yritystukeen. Tilastojen mukaan juuri tuulivoimayhtiöt ovat olleet suurimpia yritystuen saajia. 

– Vihreille lähes 300 miljoonan euron uusi tukimuoto tuulivoimayhtiöille tuntuu kelpaavan. Miten voi haukkua muita lobbareiden vaikutuksesta päätöksentekoon ja olla itse tukemassa sähköntuotannon kokonaisuuden kannalta varsin vähäpätöistä yritystukipakettia, jonka tietää jo etukäteen ensisijaisesti menevän tuulivoimayhtiöille? Vihreä lanka ei nyt pala siellä missä pitäisi. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tarvitsemme tulevaisuusinvestointeja ja tiivistä veropohjaa

Eduskuntavaaleihin on alle kuukausi ja jokainen puolue saa nyt aidosti tilaisuutensa esitellä oman ohjelmansa Suomen tulevaisuuden tekemiseen. Politiikan kvartaali ei saa olla enää vain seuraavat neljä vuotta. Pitää uskaltaa katsota rohkeasti pidemmälle tulevaisuuteen. Siksi tarvitsemme uudistuksia sosiaaliturvaan, perhevapaisiin ja investointeja koulutukseen.

Lyhyellä aikavälillä työllisyyskehitys riippu pitkälle suhdannekehityksestä ja pikavoittoja tuovia toimenpiteitä on vaikea löytää. Työllisyyskysymys on ennen kaikkea osaamiskysymys. Peruskoulu ei enää riitä pohjakoulutukseksi. Siksi toisen asteen (lukio ja ammatillinen koulutus) tekeminen aidosti maksuttomaksi on oikea tavoite. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain 40 prosenttia, kun toisen asteen suorittaneilla se on selvästi parempi eli yli 70 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneilla yli 85 prosenttia. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan oppivelvollisuuden pidennys on paras keino. Se nostaa koulutustasoa j…

Skinnari ja Ihalainen: Unohtuivatko pidemmän aikavälin kasvunmoottorit?

Puolueet ovat laatineet vaaliohjelmia seuraavalle vaalikaudelle ja myös pidemmälle aikavälille. Näin myös SDP. Viime viikolla julkistettiin eri ministeriöiden kansliapäälliköiden varsin kattava tilannekuvaraportti Suomen haasteista maailmantaloudessa. VM julkaisi oman, tavoitteellisemman linjauksen uudistuvasta ja kestävästä Suomesta.

Virkamiesarviossa on hyvin kuvattu Suomen keskeisiä haasteita. Raportin poliittisista suosituksista on perustellusti erilaisia painotuksia. Poliittisten johtopäätösten tekeminen kuuluukin puolueille ja uuden hallituksen muodostajille. Raportti laskee mm. sen varaan, että sote-säästöt voivat olla kolme miljardia vuoteen 2030 mennessä. Tästä on esitetty poikkeavia arvioita.

Raportin ydinviesti on, että työllisyysasteen kasvattaminen ja rakenneuudistukset ovat tehokkaampia keinoja kestävyysvajeen pienentämiseksi. Raportti ei tunnista riittävästi sitä, että työttömyyden pitkittyminen tuo myös sosiaalisen kestävyysvajeen. SDP:n talous- ja yhteiskuntapoliittis…

Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä.

Suomi äänestää sunnuntaina eduskuntavaaleissa. Samalla Suomi äänestää siitä halutaanko muutos Suomen suunnalle. Tulevan pääministeripuolueen tärkein tehtävä on palauttaa luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan. Silloin kun on luottamusta, on myös kykyä uudistua, investoida ja kehittää. Tämä koskee työmarkkinoiden lisäksi yrityksiä, mutta myös maakunta ja kuntatasoa eli meitä kaikkia yksilöinä. Epävakaassa maailmassa ja Euroopassa juuri Suomen ja Pohjoismaiden pitää pystyä olemaan se luottamuksen yhteiskuntamalli. Malli koko maailmalle. Siten teemme parhaiten myös talouskasvua ja työllisyyttä. Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä – se ei synny riitelemällä tai riitaa haastamalla. Meidän pitää luottaa toisiimme ja pystyä sopimaan vaikeitakin asioita.

Edellisten eduskuntavaalien jälkeen vuonna 2015 aloittanut hallitus (keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset) toteutti ja linjasi politiikkaa omien arvojensa pohjalta. Kuritettiin pienituloisia eläkeläisiä, opiskelijoita ja lapsiperheitä s…