Siirry pääsisältöön

Osaako Lahti todella hyödyntää uuden kehätien?

Kansainvälisesti tai ihan kotimaisestikin katsottuna uudet työpaikat ja investoinnit syntyvät pääväylien ja kehäteiden ympärille. Pääkaupunkiseudun kehäteiden näkymä on nyt aivan erilainen, kun se oli vielä kymmenen vuotta sitten. Helsinki – Vantaan lentoaseman lähistölle on syntynyt kymmenien tuhansien työpaikkojen keskittymä. Vantaan kaupungin työllisyysaste on parantunut kohisten ja on jo maan keskiarvon tasolla.
Lahden kaupungintalolla ei ilmeisesti uskota enää niihin työllisyysvaikutuksiin, joita kehätietä markkinoidessa mainostettiin. Ainakaan työpaikkojen positiivista vaikutusta verotuloihin ei ole kirjattu vuoteen 2022 ulottuvaan talousennusteeseen. Miksi tällä asialla on suuri merkitys? Se vaikuttaa suoraan pidennän aikavälin tulo – ja menoarvioon eli siihen miten paljon opettajiin tai muihin kaupungin perustehtäviin on rahaa tulevina vuosina käytössä.
Ajaessa Helsingistä Lahteen etelän suunnasta moni pysähtyy miettimään mitä kaikkea Launeen alueella voisi olla jo nyt rakennettuna tai edes suunnitelmissa. Rehellisesti sanottuna rautatieasemaa ja matkakeskusta lähestyttäessä näkymä voisi olla kauniimpikin. Vanhat ja ränsistyneet toimitilat eivät houkuttele kasvuyrityksiä. Rautatieaseman pysäköinti ja sen tulevaisuudenkin ongelmat eivät ainakaan houkuttele uusia asukkaita Lahteen. Aseman alueen lisäksi myös Laune on kehityksen ytimessä. Siksi tuntuu omituiselta, että Lahteen havitellaan edelleen vain peltomarketteja. Nyt pitää rakentaa kokonaisuuksia ja suunnitella koko Etelä-Lahdenkin rakentaminen pidemmälle aina vuoteen 2030 saakka. Tämä koskee myös Launeen perhepuiston aluetta, jonka suunnitelmia on tehty erilaisia ilman merkittäviä tuloksia jo vuosikymmeniä.
Lahden työttömyys on edelleen noin viisi prosenttia maan keskiarvon yläpuolella. Se on Lahden suurin ongelma ja asia, jonka eteen pitää tehdä töitä päivittäin. Lahti tarvitsee uusia asukkaita, osaajia ja työpaikkoja. Eritysesti korkean jalostusarvon työpaikat ovat kiertäneet Lahden kaukaa. Yliopiston (LUT) aloittaessa nyt on tilaisuus houkutella sellaisia yrityksiä Lahteen, jotka voivat tarjota työ- tai harjoittelupaikan. Osalla yrityksistä on myös vaikeuksia saada osaajia muuttamaan Lahteen. Asiaa ei ratkaista millään julistekampanjalla Helsingin kaduilla, vaan tarkoin räätälöidyllä täsmämarkkinoinnilla. Samalla pitää huolehtia niistä lahtelaisista, joilla ei ole esimerkiksi peruskoulun jälkeistä koulutusta. Heille pitää luoda mahdollisuus päästä työelämään.
Olen perjantaina ja lauantaina Vaasassa ja muualla Pohjanmaalla, jossa aktiivinen yliopisto, yrittämisen kulttuuri ja kansainvälistyminen ovat elinkeinopolitiikan ydintä. Vaasa menestyy kansainvälisesti viennissä erinomaisesti ja rahaa tulee palkka – ja verotuloina kaupunkiin eri tavalla kuin Lahdessa. Siellä ei ensiksi mietitä epäonnistumista, vaan lähdetään rohkeasti tekemään suuriakin kokonaisuuksia. Se ehkä selittää alhaisen työttömyyden ja yrittämisen vahvan kulttuurin. Kaksikielisyydestäkään ei ole haittaa – päinvastoin.
Ville Skinnari
PS. Lahden kehätien rahoitukseen oli muuten tarjolla 200 MEUR eurooppalaista TEN-T väylärahoitusta, mutta Helsingin Pisara–hankkeen kariuduttua se palautettiin Brysseliin. Erinomaista suomalaista liikennepolitiikkaa! Säästetään nyt sitten kouluista, sosiaali – ja terveyspalveluista, liikuntapaikoista, kotihoidosta – aivan kaikesta – kun olemme saaneet kovaa kuntarahaa Lahdesta ja Hollolasta lähes 100 miljoonaa euroa. Tämä ei siis ole Lahden tai Hollolan vika, jotka rahat lopulta maksavat, vaan valtion linjaus. Tähän pitää lisätä vielä se, että kunnat eivät tietenkään omista hankkeesta mitään – he vain rahoittavat. Hyvä diili, vai oliko?


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tarvitsemme tulevaisuusinvestointeja ja tiivistä veropohjaa

Eduskuntavaaleihin on alle kuukausi ja jokainen puolue saa nyt aidosti tilaisuutensa esitellä oman ohjelmansa Suomen tulevaisuuden tekemiseen. Politiikan kvartaali ei saa olla enää vain seuraavat neljä vuotta. Pitää uskaltaa katsota rohkeasti pidemmälle tulevaisuuteen. Siksi tarvitsemme uudistuksia sosiaaliturvaan, perhevapaisiin ja investointeja koulutukseen.

Lyhyellä aikavälillä työllisyyskehitys riippu pitkälle suhdannekehityksestä ja pikavoittoja tuovia toimenpiteitä on vaikea löytää. Työllisyyskysymys on ennen kaikkea osaamiskysymys. Peruskoulu ei enää riitä pohjakoulutukseksi. Siksi toisen asteen (lukio ja ammatillinen koulutus) tekeminen aidosti maksuttomaksi on oikea tavoite. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain 40 prosenttia, kun toisen asteen suorittaneilla se on selvästi parempi eli yli 70 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneilla yli 85 prosenttia. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan oppivelvollisuuden pidennys on paras keino. Se nostaa koulutustasoa j…

Skinnari ja Ihalainen: Unohtuivatko pidemmän aikavälin kasvunmoottorit?

Puolueet ovat laatineet vaaliohjelmia seuraavalle vaalikaudelle ja myös pidemmälle aikavälille. Näin myös SDP. Viime viikolla julkistettiin eri ministeriöiden kansliapäälliköiden varsin kattava tilannekuvaraportti Suomen haasteista maailmantaloudessa. VM julkaisi oman, tavoitteellisemman linjauksen uudistuvasta ja kestävästä Suomesta.

Virkamiesarviossa on hyvin kuvattu Suomen keskeisiä haasteita. Raportin poliittisista suosituksista on perustellusti erilaisia painotuksia. Poliittisten johtopäätösten tekeminen kuuluukin puolueille ja uuden hallituksen muodostajille. Raportti laskee mm. sen varaan, että sote-säästöt voivat olla kolme miljardia vuoteen 2030 mennessä. Tästä on esitetty poikkeavia arvioita.

Raportin ydinviesti on, että työllisyysasteen kasvattaminen ja rakenneuudistukset ovat tehokkaampia keinoja kestävyysvajeen pienentämiseksi. Raportti ei tunnista riittävästi sitä, että työttömyyden pitkittyminen tuo myös sosiaalisen kestävyysvajeen. SDP:n talous- ja yhteiskuntapoliittis…

Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä.

Suomi äänestää sunnuntaina eduskuntavaaleissa. Samalla Suomi äänestää siitä halutaanko muutos Suomen suunnalle. Tulevan pääministeripuolueen tärkein tehtävä on palauttaa luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan. Silloin kun on luottamusta, on myös kykyä uudistua, investoida ja kehittää. Tämä koskee työmarkkinoiden lisäksi yrityksiä, mutta myös maakunta ja kuntatasoa eli meitä kaikkia yksilöinä. Epävakaassa maailmassa ja Euroopassa juuri Suomen ja Pohjoismaiden pitää pystyä olemaan se luottamuksen yhteiskuntamalli. Malli koko maailmalle. Siten teemme parhaiten myös talouskasvua ja työllisyyttä. Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä – se ei synny riitelemällä tai riitaa haastamalla. Meidän pitää luottaa toisiimme ja pystyä sopimaan vaikeitakin asioita.

Edellisten eduskuntavaalien jälkeen vuonna 2015 aloittanut hallitus (keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset) toteutti ja linjasi politiikkaa omien arvojensa pohjalta. Kuritettiin pienituloisia eläkeläisiä, opiskelijoita ja lapsiperheitä s…