Siirry pääsisältöön

Presidentti näpäytti hallitusta

Valtiopäivien avajaisia vietettiin tiistaina eduskunnassa. Tasavallan presidentin Sauli Niinistön puhetta kuunneltiin tarkkaan ja syystä. Merkillepantavaa oli erityisesti se, että presidentti otti roolia myös asioissa, jotka eivät kuulu presidentin toimivaltaan. Hän nosti esille erityisesti Euroopan Unionin asiat ja talouspolitiikan. Seurasin tarkkaan pääministerin ilmeitä, kun presidentti kertoi olevansa käytettävissä puoluejohtajien keskustelukumppaniksi. Oliko tässä piikki pääministerille joka ei ole koko hallitustaipaleen aikana onnistunut luomaan Suomen EU -profiilia tarvittavalle tasolle? Se on pääministerin tehtävä  – toki yhteistyössä muun valtioneuvoston kanssa. Pelkkä biotaloudesta puhuminen ei riitä Euroopan tasolla. Visio ja näkemys suurista kysymyksistä puuttuvat Sipilän hallitukselta.
Talouspolitiikassa presidentti muistutti velkaantumisen riskeistä. Tosin hän olisi voinut painottaa myös syitä siihen miksi toiset ovat rikastuneet ja toiset köyhtyneet. Pelkkä leipäjonoista puhuminen ei riitä. Tarvitaan parannuksia ihmisten perustoimeentuloon. Liian moni ikäihminen joutuu valitsemaan ruoan ja lääkkeiden välillä kun rahat eivät riitä molempiin.
Tämän hallituskauden suurin virhe on ollut koulutuksesta leikkaaminen. Meidän on peruskoulun ja toisen asteen lisäksi tulevaisuudessa panostettava enemmän tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Kuluvan hallituskauden aikana on tehty leikkauksia TKI-rahoitukseen, jotka vaikuttavat heikentävästi kilpailukykyyn. Suomen panostukset TKI-toimintaan ovatkin valahtaneet huolestuttavan alhaisella tasolla.
Pienenä maana ja taloutena meidän tulee panostaa tutkimukseen ja kehitykseen sekä myös korkeaan osaamiseen, jotta pysymme mukana kovassa kansainvälisessä kisassa. Esimerkiksi panostukset yritysvetoisiin julkisen ja yksityisen sektorin innovaatiokumppanuuksiin ovat tärkeässä roolissa tässä asiassa. Kumppanuuksien avulla voidaan luoda uudenlaisia ratkaisuja, joista hyötyvät niin korkeakoulut, tutkimuslaitokset kuin myös PK-sektorimme. Tavoitteemme ja siihen liittyvien toimenpiteiden tulee olla kunnianhimoisia – vain menestymällä ja uusiutumalla, voimme luoda uusia työpaikkoja sekä kipeästi kaivattuja lisäeuroja julkiseen talouteen.
Toinen iso kokonaisuus, jonka kautta voimme luoda uutta työtä Suomeen, liittyy hankintapolitiikkaan. Hallitusohjelmassa on asetettu viiden prosentin tavoite innovatiivisten hankintojen osuudesta kaikista julkisista hankinnoista. Tavoite on hyvä, mutta tulevaisuudessa prosenttiosuuden tulee olla suurempi ja valtion pitää myös tukea esimerkiksi hankintayksikköjä tavoitteen saavuttamisessa. Tiukassa taloustilanteessa houkutus valita halvin vaihtoehto on suuri, mutta pitkässä juoksussa ratkaisu ei lähtökohtaisesti ole aina paras. Innovatiivisilla hankinnoilla meillä on mahdollisuus luoda esimerkiksi parempia sosiaali- ja terveyspalveluita ja terveellisimpiä tiloja. Lahti on aivan oikein nostanut hankintaosaamisen esille strategiassaan. Nyt pitää alkaa tekemään myös konkretiaa tässäkin asiassa.
Ville Skinnari

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tarvitsemme tulevaisuusinvestointeja ja tiivistä veropohjaa

Eduskuntavaaleihin on alle kuukausi ja jokainen puolue saa nyt aidosti tilaisuutensa esitellä oman ohjelmansa Suomen tulevaisuuden tekemiseen. Politiikan kvartaali ei saa olla enää vain seuraavat neljä vuotta. Pitää uskaltaa katsota rohkeasti pidemmälle tulevaisuuteen. Siksi tarvitsemme uudistuksia sosiaaliturvaan, perhevapaisiin ja investointeja koulutukseen.

Lyhyellä aikavälillä työllisyyskehitys riippu pitkälle suhdannekehityksestä ja pikavoittoja tuovia toimenpiteitä on vaikea löytää. Työllisyyskysymys on ennen kaikkea osaamiskysymys. Peruskoulu ei enää riitä pohjakoulutukseksi. Siksi toisen asteen (lukio ja ammatillinen koulutus) tekeminen aidosti maksuttomaksi on oikea tavoite. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain 40 prosenttia, kun toisen asteen suorittaneilla se on selvästi parempi eli yli 70 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneilla yli 85 prosenttia. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan oppivelvollisuuden pidennys on paras keino. Se nostaa koulutustasoa j…

Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä.

Suomi äänestää sunnuntaina eduskuntavaaleissa. Samalla Suomi äänestää siitä halutaanko muutos Suomen suunnalle. Tulevan pääministeripuolueen tärkein tehtävä on palauttaa luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan. Silloin kun on luottamusta, on myös kykyä uudistua, investoida ja kehittää. Tämä koskee työmarkkinoiden lisäksi yrityksiä, mutta myös maakunta ja kuntatasoa eli meitä kaikkia yksilöinä. Epävakaassa maailmassa ja Euroopassa juuri Suomen ja Pohjoismaiden pitää pystyä olemaan se luottamuksen yhteiskuntamalli. Malli koko maailmalle. Siten teemme parhaiten myös talouskasvua ja työllisyyttä. Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä – se ei synny riitelemällä tai riitaa haastamalla. Meidän pitää luottaa toisiimme ja pystyä sopimaan vaikeitakin asioita.

Edellisten eduskuntavaalien jälkeen vuonna 2015 aloittanut hallitus (keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset) toteutti ja linjasi politiikkaa omien arvojensa pohjalta. Kuritettiin pienituloisia eläkeläisiä, opiskelijoita ja lapsiperheitä s…

Skinnari ja Ihalainen: Unohtuivatko pidemmän aikavälin kasvunmoottorit?

Puolueet ovat laatineet vaaliohjelmia seuraavalle vaalikaudelle ja myös pidemmälle aikavälille. Näin myös SDP. Viime viikolla julkistettiin eri ministeriöiden kansliapäälliköiden varsin kattava tilannekuvaraportti Suomen haasteista maailmantaloudessa. VM julkaisi oman, tavoitteellisemman linjauksen uudistuvasta ja kestävästä Suomesta.

Virkamiesarviossa on hyvin kuvattu Suomen keskeisiä haasteita. Raportin poliittisista suosituksista on perustellusti erilaisia painotuksia. Poliittisten johtopäätösten tekeminen kuuluukin puolueille ja uuden hallituksen muodostajille. Raportti laskee mm. sen varaan, että sote-säästöt voivat olla kolme miljardia vuoteen 2030 mennessä. Tästä on esitetty poikkeavia arvioita.

Raportin ydinviesti on, että työllisyysasteen kasvattaminen ja rakenneuudistukset ovat tehokkaampia keinoja kestävyysvajeen pienentämiseksi. Raportti ei tunnista riittävästi sitä, että työttömyyden pitkittyminen tuo myös sosiaalisen kestävyysvajeen. SDP:n talous- ja yhteiskuntapoliittis…