Siirry pääsisältöön

Uusi vuosi – vanhat haasteet.

Uusi vuosi tuo vanhat haasteet uudelleen eduskunnan käsittelyyn. Eduskunta on perinteisesti istuntotauolla tammikuussa. Uusi kevätkausi käynnistyy heti helmikuun alussa. Vuosi 2018 tulee olemaan poikkeuksellinen eduskunnassa. Erityisesti perustuslakivaliokunta on tärkeässä roolissa. Saamme keväällä käsiteltäväksemme uudelleen valmistellun maakunta – ja SOTE paketin. Hallitus on toivottavasti oppinut viime kerrasta. Kesällä jouduimme palauttamaan noin 1500 sivuisen lakikokonaisuuden uudelleen valmisteltavaksi. Maakuntauudistus muuttaa toteutuessaan Suomea pysyvästi. Perinteisen valtion ja kunnan rajapinnan väliin syntyy uusi toimija eli maakunta. Perustuslaki ei suoraan tunne käsitettä maakunnallinen itsehallinto. Uutta lainsäädäntöä joudutaan tekemään paljon myös SOTE – ja maakuntapaketin ulkopuolella. Hyvä lainvalmistelu tarkoittaa, että asiantuntijoita kuullaan aidosti. Valmistelulla on oltava tarvittava tila ja aika sekä osaaminen. Poliittinen ohjaus ei saa tarkoittaa sitä, että asiantuntijoita ei kuunnella. Näin Sipilän, Orpon ja sinisten hallitus on valitettavasti usein toiminut ja siksi lakien peruttamisesta tai palauttamisesta valmisteluun on tullut liiankin tuttua huttua.

Lahdessa tehdään merkittävä päätön ensi maanantaina valtuustossa. Taide – ja muotoilukeskus jatkovalmistelu (LAD) saanee valtuuston tuen. Se on hyvä asia. Mieleeni tulee väkisin Sibelius – talon päätöksenteko. Ketkä näkivät ja näkevät nyt uuden vetovoimatekijän merkityksen Lahdelle? 1990-luvulla Lahdessa jaettiin Sibelius – taloa tukeneille potkuja jopa omasta valtuustoryhmästä. Isänikin sai kenkää SDP:n paikallisesta valtuustoryhmästä istuvana ministerinä Lipposen I hallituksessa, koska tuki vahvasti Sibelius –talon rakentamista. Launeen alueen kehittäminen ei ole ollut Lahden kaupungin virkamieseliitin painopisteenä. Nyt olemme kuitenkin saamassa liikkeelle ainakin SOL – Areenan oheisharjoitteluhallin rakentamisen. Lisäksi olen pyytänyt kaupungilta selkeän näkemyksen, voidaanko uusi tekojäärata rakentaa Launeelle, Kisapuistoon vai Radiomäelle. Jääurheiluväen lisäksi myös paikalliset yrittäjät ovat turhautuneet tekojääratahankkeen valmistumisen hitauteen. Tekojäärata on kaikkien lahtelaisten asia – ei vain jääurheilun harrastajien, jotka muutenkin saavat jääaikaa jäähalleissa. Tukirahoitusta on haettu opetus – ja kulttuuriministeriöstä. Lisäksi paikalliset yrittäjät ovat luvanneet omaa rahoitusta, jotta hanke vihdoin toteutuu. On selvää, että uimahalli kuuluisi tähän samaan Launeen kokonaisuuteen, mutta virkamiesvalmistelussa tähän ei ole ollut halua eikä tahtoa. Lahden kaupungin uudessa strategiatyössä toivottavasti osataan vihdoin yhdistää kaikki Lahden tärkeät kehittämishankkeet yhteisen sateenvarjon alle. Nyt kisapuisto, hotelli ja keskustan kehittäminen ovat olleet repaleisia ja erillisiä kokonaisuuksia. Tulokset ovat sen mukaiset eikä yksityistä rahoitusta houkuttelevaa kokonaisuutta ole saatu rakennettua.

Presidentinvaalit ovat pian. Vaaleista voi oppia ainakin sen, että ulko – ja turvallisuuspolitiikka on pienelle Suomelle aina tärkeä asia. Entisen Neuvostoliiton alueen vakaus on Suomenkin etu. Olemme kiinnittäneet huomiota erityisesti Keski-Aasian alueellisen tasapainon tärkeyteen, demokratiakehitykseen tai sen puutteeseen. Ensi viikolla olen Kazakstanissa ja Kirgisiassa eduskunnan Keski-Aasia ryhmän puheenjohtajan roolissa. Kazakstan on pinta-alaltaan lähes Euroopan kokoinen alue, jonka rooli YK:n turvallisuusneuvoston puheenjohtajana ja ydinaseettomana valtiona on entistä merkittävämpi Keski – Aasian lisäksi myös kansainvälisesti. Kirgisiassa tapaan maan presidentin, jolla on vaalien jälkeen kova työ nostaa pienen maan elintasoa ja hyvinvointia kahden suuren eli Kiinan ja Venäjän välissä. Kansainväliset suhteet parlamenttien välillä ovat olennainen osa valtioiden välistä yhteistyötä presidentti -, ja hallitustason yhteistyön lisäksi.

Ville Skinnari

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tarvitsemme tulevaisuusinvestointeja ja tiivistä veropohjaa

Eduskuntavaaleihin on alle kuukausi ja jokainen puolue saa nyt aidosti tilaisuutensa esitellä oman ohjelmansa Suomen tulevaisuuden tekemiseen. Politiikan kvartaali ei saa olla enää vain seuraavat neljä vuotta. Pitää uskaltaa katsota rohkeasti pidemmälle tulevaisuuteen. Siksi tarvitsemme uudistuksia sosiaaliturvaan, perhevapaisiin ja investointeja koulutukseen.

Lyhyellä aikavälillä työllisyyskehitys riippu pitkälle suhdannekehityksestä ja pikavoittoja tuovia toimenpiteitä on vaikea löytää. Työllisyyskysymys on ennen kaikkea osaamiskysymys. Peruskoulu ei enää riitä pohjakoulutukseksi. Siksi toisen asteen (lukio ja ammatillinen koulutus) tekeminen aidosti maksuttomaksi on oikea tavoite. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain 40 prosenttia, kun toisen asteen suorittaneilla se on selvästi parempi eli yli 70 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneilla yli 85 prosenttia. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan oppivelvollisuuden pidennys on paras keino. Se nostaa koulutustasoa j…

Skinnari ja Ihalainen: Unohtuivatko pidemmän aikavälin kasvunmoottorit?

Puolueet ovat laatineet vaaliohjelmia seuraavalle vaalikaudelle ja myös pidemmälle aikavälille. Näin myös SDP. Viime viikolla julkistettiin eri ministeriöiden kansliapäälliköiden varsin kattava tilannekuvaraportti Suomen haasteista maailmantaloudessa. VM julkaisi oman, tavoitteellisemman linjauksen uudistuvasta ja kestävästä Suomesta.

Virkamiesarviossa on hyvin kuvattu Suomen keskeisiä haasteita. Raportin poliittisista suosituksista on perustellusti erilaisia painotuksia. Poliittisten johtopäätösten tekeminen kuuluukin puolueille ja uuden hallituksen muodostajille. Raportti laskee mm. sen varaan, että sote-säästöt voivat olla kolme miljardia vuoteen 2030 mennessä. Tästä on esitetty poikkeavia arvioita.

Raportin ydinviesti on, että työllisyysasteen kasvattaminen ja rakenneuudistukset ovat tehokkaampia keinoja kestävyysvajeen pienentämiseksi. Raportti ei tunnista riittävästi sitä, että työttömyyden pitkittyminen tuo myös sosiaalisen kestävyysvajeen. SDP:n talous- ja yhteiskuntapoliittis…

Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä.

Suomi äänestää sunnuntaina eduskuntavaaleissa. Samalla Suomi äänestää siitä halutaanko muutos Suomen suunnalle. Tulevan pääministeripuolueen tärkein tehtävä on palauttaa luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan. Silloin kun on luottamusta, on myös kykyä uudistua, investoida ja kehittää. Tämä koskee työmarkkinoiden lisäksi yrityksiä, mutta myös maakunta ja kuntatasoa eli meitä kaikkia yksilöinä. Epävakaassa maailmassa ja Euroopassa juuri Suomen ja Pohjoismaiden pitää pystyä olemaan se luottamuksen yhteiskuntamalli. Malli koko maailmalle. Siten teemme parhaiten myös talouskasvua ja työllisyyttä. Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä – se ei synny riitelemällä tai riitaa haastamalla. Meidän pitää luottaa toisiimme ja pystyä sopimaan vaikeitakin asioita.

Edellisten eduskuntavaalien jälkeen vuonna 2015 aloittanut hallitus (keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset) toteutti ja linjasi politiikkaa omien arvojensa pohjalta. Kuritettiin pienituloisia eläkeläisiä, opiskelijoita ja lapsiperheitä s…