Siirry pääsisältöön

Ruotsinkin NATO-kanta selviää parhaiten kysymällä

Suomessa järjestetään sunnuntaina presidentinvaalit. Presidentin valtaoikeudet ovat ohentuneet vuosien saatossa, mutta edelleen presidentti johtaa Suomen ulko – ja turvallisuuspolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa, kuten perustuslaki sen määrittelee.
Suomen ulko – ja turvallisuuspoliittinen linja Euroopan Unionin jäsenenä ja sotilaallisesti liittoutumattomana maana on kestävällä pohjalla. Meitä arvostetaan lännessä ja idässä. Venäjä – osaamisemme nousee esille kansainvälisissä yhteyksissä jatkuvasti. Monilla muillakin mailla on rajanaapurina Venäjä eli meillä on yhteinen naapuri ja yhteiset intressit säilyttää hyvät suhteet ja tasapaino laajemmin koko Euraasian alueella. Kauppasuhteiden kehittäminen nousee keskiöön, mutta toimiva kauppa vaatii ainapoliittista tasapainoa ja tahtoa.
Keski-Aasian maat eivät tee tästä säännöstä poikkeusta. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen itsenäistyneet valtiot ovat nähneet ja kokeneet paljon suurvaltojen puristuksessa. Johdin eduskunnan parlamenttivaltuuskuntaa viime viikolla Keski-Aasiassa Kazakstanissa ja Kirgisiassa. Astanassa keskityimme Maailmannäyttelyn (WorldExpo 2017) jälkihoitoon. Suomi oli mukana omalla osastolla ja nyt aika hyödyntää uusia avauksia ja tehdä kauppaa. Tekemistä riittää, koska kilpailu esimerkiksi saksalaisten kanssa on kovaa. Huonekalualalla on onneksi päästy liikkeelle myös lahtelaisittain. Uusi Silkkitie Suomesta raideteitse Venäjän ja Kazakstanin kautta Kiinaan on tärkeä avaus. Tavoite on muodostaa pysyvä yhteys ja jonain päivänä tehdä se myös luotijunalla meille kaikille myös henkilömatkustukseen. Miltä kuulostaisi Silkkitie – pikajuna Lahdesta Pietarin kautta Pekingiin? Suomi ei valitettavasti pääministeri Paavo Lipposen jälkeen ole ollut kansainvälisessä keskiössä suuria hankkeita rakentamassa, vaan keskittynyt porvaripääministerien johdolla lähinnä kotimaiseen näpertelyyn huonolla menestyksellä.
Tällä viikolla meillä oli jälleen kerran tilaisuus keskustella Ruotsin Sosialidemokraattien NATO – kannasta Pohjoismaiden Neuvoston kokouksen yhteydessä Tukholmassa. Suomessa on presidentivaalien alla noussut keskusteluun Ruotsin kanta NATO – jäsenyyteen. Julkisuuteen on tuotu väite, että Ruotsin Sosialidemokraatit olisivat pääministeripuolueena muuttaneet tai muuttamassa NATO – kantaansa. Saman väitteen tietyt ”tutkijapiirit” nostavat esille säännöllisesti – viimeksi marraskuussa 2016, jolloin jouduin oikaisemaan virheellisiä väitteitä maanpuolustuskurssilla Helsingissä. Syitä tähän ei ole vaikea arvata, koska kysymys on myös Suomen kannalta monessa mielessä oleellinen. Ruotsissa perinteisesti kaikista suurista asioista pitää olla kaikkien suurten puolueiden yhteinen näkemys yli hallitus – oppositiorajojen. Tällä viikolla Tukholmassa kävi jälleen selväksi, että Ruotsin Demareiden NATO – kanta ei ole muuttunut tai muuttumassa. Tämä tarkoittaa ruotsalaisen perinteen mukaisesti, että NATO – teema ei ole nousemassa keskusteluun Ruotsin parlamenttivaaleissa tulevana syksynä. Syynä on se, että asiasta ei ole laajaa parlamentaarista yhteistä näkemystä. Toivottavasti Suomessa käydään jatkossa asiallista ja analyyttistä keskustelua ulko – ja turvallisuuspoliikasta oikeilla tiedoilla vaalien alla ja niiden välilläkin. Sunnuntaina menen äänestämään ja annan ääneni numerolle kuusi.
Ville Skinnari

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tarvitsemme tulevaisuusinvestointeja ja tiivistä veropohjaa

Eduskuntavaaleihin on alle kuukausi ja jokainen puolue saa nyt aidosti tilaisuutensa esitellä oman ohjelmansa Suomen tulevaisuuden tekemiseen. Politiikan kvartaali ei saa olla enää vain seuraavat neljä vuotta. Pitää uskaltaa katsota rohkeasti pidemmälle tulevaisuuteen. Siksi tarvitsemme uudistuksia sosiaaliturvaan, perhevapaisiin ja investointeja koulutukseen.

Lyhyellä aikavälillä työllisyyskehitys riippu pitkälle suhdannekehityksestä ja pikavoittoja tuovia toimenpiteitä on vaikea löytää. Työllisyyskysymys on ennen kaikkea osaamiskysymys. Peruskoulu ei enää riitä pohjakoulutukseksi. Siksi toisen asteen (lukio ja ammatillinen koulutus) tekeminen aidosti maksuttomaksi on oikea tavoite. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain 40 prosenttia, kun toisen asteen suorittaneilla se on selvästi parempi eli yli 70 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneilla yli 85 prosenttia. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan oppivelvollisuuden pidennys on paras keino. Se nostaa koulutustasoa j…

Lahtelainen onnistuu myös Afrikassa

Osallistuin alkuviikolla Keniassa järjestettyyn kansainväliseen ICPD25 Nairobi Summit -kokoukseen. Sen tarkoituksena on jatkaa Kairossa 25 vuotta sitten sovittua tavoitetta mahdollistaa naisille oikeus päättää omasta kehostaan. Kokouksessa 55 maata allekirjoitti sitoumuksen seksuaali- ja lisääntymisterveyden tasa-arvon puolesta, mutta esimerkiksi Yhdysvallat ei ole mukana.

Suomalainen koulutusosaaminen on kovaa valuuttaa maailmalla. Nairobissa tapaa myös lahtelaisia. Lotilan ala-asteen koulukaverini Jussi Hinkkanen on tehnyt upean kansainvälisen uran ja on nyt Nairobissa menestyvä startup-yrittäjä. Hän työllistää Keniassa ja Suomessa kymmeniä ihmisiä. Hänen yrityksen osaamisen avulla yhä useampi afrikkalainen pääsee kiinni työelämään ja saa työpaikan. Tekoälyäkin hyödyntävä kysyntä kohtaa osaamiseen. Digitaalisen palvelun potentiaali on huima yli miljardin asukkaan Afrikan mantereella.
Myös Suomessa panostukset korkeakoulutukseen heijastuvat positiivisesti koko alueen kehitykseen. Lah…

Kokoomuksen talouspolitiikka on nykyään SDP:n talouspolitiikasta puhumista

SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari on tyytyväinen siihen, että kokoomus puhuu päivä päivältä enemmän SDP:n uudistuksista ja talouspoliittisista esityksistä.

- Viime aikoina kokoomus on puhunut enemmän SDP:stä ja SDP:n esityksistä kuin omistaan. Se osoittaa selvästi, että yhteiskunnallinen aloite on Sosialidemokraateilla. Samalla muiden asioista puhuminen on ymmärrettävää, sillä kokoomuksella ei ole omia avauksia juuri ollut - populistisia ja vastuuttomia verolupauksia lukuun ottamatta. Verolupauksillaan Kokoomus on ehtinyt polttaa jo lähes 4 miljardia euroa verotuloja. Näyttää pahasti siltä, että kokoomuksen vaalikampanjasta tulee vielä sitä kuuluisaa Sari Sairaanhoitajaakin kalliimpi, Skinnari sanoo.

Skinnari toteaa, että kun Kokoomuksen omat esitykset ovat olleet epärealistisia, puolue on joutunut keskustelemaan muiden puolueiden esityksistä.

- Voisi sanoa, että Kokoomuksen talouspolitiikka on nykyään SDP:n talouspolitiikasta puhumista. Meille se sopii oikein hyvin. Mutta kylmä t…