Siirry pääsisältöön

Ruotsinkin NATO-kanta selviää parhaiten kysymällä

Suomessa järjestetään sunnuntaina presidentinvaalit. Presidentin valtaoikeudet ovat ohentuneet vuosien saatossa, mutta edelleen presidentti johtaa Suomen ulko – ja turvallisuuspolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa, kuten perustuslaki sen määrittelee.
Suomen ulko – ja turvallisuuspoliittinen linja Euroopan Unionin jäsenenä ja sotilaallisesti liittoutumattomana maana on kestävällä pohjalla. Meitä arvostetaan lännessä ja idässä. Venäjä – osaamisemme nousee esille kansainvälisissä yhteyksissä jatkuvasti. Monilla muillakin mailla on rajanaapurina Venäjä eli meillä on yhteinen naapuri ja yhteiset intressit säilyttää hyvät suhteet ja tasapaino laajemmin koko Euraasian alueella. Kauppasuhteiden kehittäminen nousee keskiöön, mutta toimiva kauppa vaatii ainapoliittista tasapainoa ja tahtoa.
Keski-Aasian maat eivät tee tästä säännöstä poikkeusta. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen itsenäistyneet valtiot ovat nähneet ja kokeneet paljon suurvaltojen puristuksessa. Johdin eduskunnan parlamenttivaltuuskuntaa viime viikolla Keski-Aasiassa Kazakstanissa ja Kirgisiassa. Astanassa keskityimme Maailmannäyttelyn (WorldExpo 2017) jälkihoitoon. Suomi oli mukana omalla osastolla ja nyt aika hyödyntää uusia avauksia ja tehdä kauppaa. Tekemistä riittää, koska kilpailu esimerkiksi saksalaisten kanssa on kovaa. Huonekalualalla on onneksi päästy liikkeelle myös lahtelaisittain. Uusi Silkkitie Suomesta raideteitse Venäjän ja Kazakstanin kautta Kiinaan on tärkeä avaus. Tavoite on muodostaa pysyvä yhteys ja jonain päivänä tehdä se myös luotijunalla meille kaikille myös henkilömatkustukseen. Miltä kuulostaisi Silkkitie – pikajuna Lahdesta Pietarin kautta Pekingiin? Suomi ei valitettavasti pääministeri Paavo Lipposen jälkeen ole ollut kansainvälisessä keskiössä suuria hankkeita rakentamassa, vaan keskittynyt porvaripääministerien johdolla lähinnä kotimaiseen näpertelyyn huonolla menestyksellä.
Tällä viikolla meillä oli jälleen kerran tilaisuus keskustella Ruotsin Sosialidemokraattien NATO – kannasta Pohjoismaiden Neuvoston kokouksen yhteydessä Tukholmassa. Suomessa on presidentivaalien alla noussut keskusteluun Ruotsin kanta NATO – jäsenyyteen. Julkisuuteen on tuotu väite, että Ruotsin Sosialidemokraatit olisivat pääministeripuolueena muuttaneet tai muuttamassa NATO – kantaansa. Saman väitteen tietyt ”tutkijapiirit” nostavat esille säännöllisesti – viimeksi marraskuussa 2016, jolloin jouduin oikaisemaan virheellisiä väitteitä maanpuolustuskurssilla Helsingissä. Syitä tähän ei ole vaikea arvata, koska kysymys on myös Suomen kannalta monessa mielessä oleellinen. Ruotsissa perinteisesti kaikista suurista asioista pitää olla kaikkien suurten puolueiden yhteinen näkemys yli hallitus – oppositiorajojen. Tällä viikolla Tukholmassa kävi jälleen selväksi, että Ruotsin Demareiden NATO – kanta ei ole muuttunut tai muuttumassa. Tämä tarkoittaa ruotsalaisen perinteen mukaisesti, että NATO – teema ei ole nousemassa keskusteluun Ruotsin parlamenttivaaleissa tulevana syksynä. Syynä on se, että asiasta ei ole laajaa parlamentaarista yhteistä näkemystä. Toivottavasti Suomessa käydään jatkossa asiallista ja analyyttistä keskustelua ulko – ja turvallisuuspoliikasta oikeilla tiedoilla vaalien alla ja niiden välilläkin. Sunnuntaina menen äänestämään ja annan ääneni numerolle kuusi.
Ville Skinnari

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tarvitsemme tulevaisuusinvestointeja ja tiivistä veropohjaa

Eduskuntavaaleihin on alle kuukausi ja jokainen puolue saa nyt aidosti tilaisuutensa esitellä oman ohjelmansa Suomen tulevaisuuden tekemiseen. Politiikan kvartaali ei saa olla enää vain seuraavat neljä vuotta. Pitää uskaltaa katsota rohkeasti pidemmälle tulevaisuuteen. Siksi tarvitsemme uudistuksia sosiaaliturvaan, perhevapaisiin ja investointeja koulutukseen.

Lyhyellä aikavälillä työllisyyskehitys riippu pitkälle suhdannekehityksestä ja pikavoittoja tuovia toimenpiteitä on vaikea löytää. Työllisyyskysymys on ennen kaikkea osaamiskysymys. Peruskoulu ei enää riitä pohjakoulutukseksi. Siksi toisen asteen (lukio ja ammatillinen koulutus) tekeminen aidosti maksuttomaksi on oikea tavoite. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain 40 prosenttia, kun toisen asteen suorittaneilla se on selvästi parempi eli yli 70 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneilla yli 85 prosenttia. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan oppivelvollisuuden pidennys on paras keino. Se nostaa koulutustasoa j…

Skinnari ja Ihalainen: Unohtuivatko pidemmän aikavälin kasvunmoottorit?

Puolueet ovat laatineet vaaliohjelmia seuraavalle vaalikaudelle ja myös pidemmälle aikavälille. Näin myös SDP. Viime viikolla julkistettiin eri ministeriöiden kansliapäälliköiden varsin kattava tilannekuvaraportti Suomen haasteista maailmantaloudessa. VM julkaisi oman, tavoitteellisemman linjauksen uudistuvasta ja kestävästä Suomesta.

Virkamiesarviossa on hyvin kuvattu Suomen keskeisiä haasteita. Raportin poliittisista suosituksista on perustellusti erilaisia painotuksia. Poliittisten johtopäätösten tekeminen kuuluukin puolueille ja uuden hallituksen muodostajille. Raportti laskee mm. sen varaan, että sote-säästöt voivat olla kolme miljardia vuoteen 2030 mennessä. Tästä on esitetty poikkeavia arvioita.

Raportin ydinviesti on, että työllisyysasteen kasvattaminen ja rakenneuudistukset ovat tehokkaampia keinoja kestävyysvajeen pienentämiseksi. Raportti ei tunnista riittävästi sitä, että työttömyyden pitkittyminen tuo myös sosiaalisen kestävyysvajeen. SDP:n talous- ja yhteiskuntapoliittis…

Potilas pääsi pakkaseen

Olin pari viikkoa sairaana keuhkokuumeen kourissa. Kerran sydänlihastulehduksen sairastaneena olen yrittänyt palata rauhassa päivätyöhön. Viime viikonloppuna uskaltauduin jo Radiomäelle pelaamaan pojan kanssa höntsää kaukaloon pakkasta hengittämään. Eduskunnassa on heti täysi tahti – eduskunta lähti nyt viimeisille valtiopäiville poikkeuksellisen suurten kysymysten äärellä. Maakunta – ja SOTE-uudistus tulee maaliskuussa uudelleen eduskuntaan. Hallitus haluaa syksylle maakuntavaalit, vaikka lainsäädäntöä ei ole vielä olemassa.  Keskusta haluaa maakuntavallanhimossaan vaalit hinnalla millä hyvänsä ja Kokoomus saa vastapalveluksena bisneistää Suomen 35 miljardin arvoisen Sote-sektorin. Tiedustelulakien uudistaminen on eduskunnassa menossa. Se on tarpeellinen siviili– ja sotilastiedustelun lainsäädännön päivittämiseksi muuttuneessa turvallisuustilanteesta. Lainsäädäntötyö on tarkkaa arviointia luottamuksellisuuden suojan näkökulmasta. Ketä valvotaan ja miten valvotaan? Miten toteutetaan …