Siirry pääsisältöön

Satavuotias Suomi juhli kotona ja maailmalla.

Satavuotias Suomi juhli keskiviikkona kotimaassa ja kansainvälisesti. Sinivalkoinen valaistus näkyi upeasti eri puolelle planeettaa. Osallistuin itsenäisyyspäivä juhliin Lahdessa, Iitissä ja Helsingissä. Lahdessa järjestettiin vähävaraisten vaihtoehtoinen Itsenäisyyspäiväjuhla. Tilaisuuden järjestäjät onnistuivat luomaan arvokkaan mutta samalla rennon lämpimän tunnelman Sammonkadulle. Satavuotias Suomi on onnistunut monessa asiassa erinomaisesti, mutta se että niin moni joutuu elämään köyhyysrajan alapuolella, ja valitsemaan ruoan tai lääkkeiden välillä ei ole se Suomi mitä me haluamme. Sotaveteraanien kohtaaminen oli arvokasta. Iitissä erinomaisen puheen piti upseerikokelas, 20 – vuotias nuorinainen laivastosta. Nuori abiturientti korosti tekoälyn merkitystä ja kyberosaamista. Eri sukupolvet kohtasivat, mutta arvot ja isänmaan kunnioitus olivat meille kaikille yhteinen asia.

Presidentinlinnassa Itsenäisyysjuhlissa oli sielläkin ainutlaatuinen tunnelma. Jonot olivat poikkeuksellisen pitkät Linnan ulkopuolella, mutta sisällä sitä vastoin jonottamista oli aiempaa vähemmän. Paikalla oli paljon vanhoja kavereita muun muassa urheilumaailmasta. Jalkapallon ja jääkiekon nykytilasta ja tulevaisuudesta löytyi asiantuntemusta Lahdesta, Turusta ja vähän muualtakin. Linnan juhlien jälkeen kävimme hotelli Kämpissä nopeasti jatkoilla, mutta vain pikaisesti, koska torstaina oli aamulla edessä paluu arkeen ja eduskunnan valiokuntatyöhön.

Meidän perheessä oli myös oma projekti Suomi 100 - juhlaan. Valmistelu lähti liikkeelle jo pari vuotta sitten isäni Joukon ajatuksesta tuoda vaimoni pukuun satavuotiaan Suomen historiaa. Isälläni oli asiaan jonkinlaista näkökulmaa. Hän ehti olla mukana juhlissa jo presidentti Kekkosen ajasta saakka vuoteen 2014 saakka eli noin sellaiset 35 kertaa. Vaimoni Tean puvun suunnitteli ja valmisti lahtelainen Mari Ketosalmi. Puvun suunnittelussa haluttiin kunnioittaa 100 – vuotiasta Suomea ja siksi siihen haettiin vaikutteita 1910 – luvun juhlapukeutumista. Pukua tehtiin myös kiertotalouden hengessä. Puvun sadat helmet olivat osin kierrätettyjä ja ommeltu pukuun käsin.

Satavuotias Suomi on maailmalla kova juttu. Meitä arvostetaan ja kunnioitetaan. Suurlähetystöt ympäri maailmaa todistivat sen keskiviikkona. Aasiassa katsotaan elämää ja asioita yleensä paljon pidemmällä perspektiivillä kuin meillä länsimaissa. Tämä oli minunkin Suomi 100 - juhlapuheen otsikko Iitissä. Miten teemme Suomesta menestyvän hyvinvointivaltion seuraavat 100 vuotta?

Satavuotisjuhlat varmasti jatkuvat vielä joulukuun ajan, mutta työ Suomen tulevaisuuden eteen seuraavaksi 100 vuodeksi on jo alkanut. Kukaan meistä ei sitä tee yksin, vaan se tehdään yhdessä – tillsammans.

Ville Skinnari

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tarvitsemme tulevaisuusinvestointeja ja tiivistä veropohjaa

Eduskuntavaaleihin on alle kuukausi ja jokainen puolue saa nyt aidosti tilaisuutensa esitellä oman ohjelmansa Suomen tulevaisuuden tekemiseen. Politiikan kvartaali ei saa olla enää vain seuraavat neljä vuotta. Pitää uskaltaa katsota rohkeasti pidemmälle tulevaisuuteen. Siksi tarvitsemme uudistuksia sosiaaliturvaan, perhevapaisiin ja investointeja koulutukseen.

Lyhyellä aikavälillä työllisyyskehitys riippu pitkälle suhdannekehityksestä ja pikavoittoja tuovia toimenpiteitä on vaikea löytää. Työllisyyskysymys on ennen kaikkea osaamiskysymys. Peruskoulu ei enää riitä pohjakoulutukseksi. Siksi toisen asteen (lukio ja ammatillinen koulutus) tekeminen aidosti maksuttomaksi on oikea tavoite. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain 40 prosenttia, kun toisen asteen suorittaneilla se on selvästi parempi eli yli 70 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneilla yli 85 prosenttia. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan oppivelvollisuuden pidennys on paras keino. Se nostaa koulutustasoa j…

Skinnari ja Ihalainen: Unohtuivatko pidemmän aikavälin kasvunmoottorit?

Puolueet ovat laatineet vaaliohjelmia seuraavalle vaalikaudelle ja myös pidemmälle aikavälille. Näin myös SDP. Viime viikolla julkistettiin eri ministeriöiden kansliapäälliköiden varsin kattava tilannekuvaraportti Suomen haasteista maailmantaloudessa. VM julkaisi oman, tavoitteellisemman linjauksen uudistuvasta ja kestävästä Suomesta.

Virkamiesarviossa on hyvin kuvattu Suomen keskeisiä haasteita. Raportin poliittisista suosituksista on perustellusti erilaisia painotuksia. Poliittisten johtopäätösten tekeminen kuuluukin puolueille ja uuden hallituksen muodostajille. Raportti laskee mm. sen varaan, että sote-säästöt voivat olla kolme miljardia vuoteen 2030 mennessä. Tästä on esitetty poikkeavia arvioita.

Raportin ydinviesti on, että työllisyysasteen kasvattaminen ja rakenneuudistukset ovat tehokkaampia keinoja kestävyysvajeen pienentämiseksi. Raportti ei tunnista riittävästi sitä, että työttömyyden pitkittyminen tuo myös sosiaalisen kestävyysvajeen. SDP:n talous- ja yhteiskuntapoliittis…

Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä.

Suomi äänestää sunnuntaina eduskuntavaaleissa. Samalla Suomi äänestää siitä halutaanko muutos Suomen suunnalle. Tulevan pääministeripuolueen tärkein tehtävä on palauttaa luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan. Silloin kun on luottamusta, on myös kykyä uudistua, investoida ja kehittää. Tämä koskee työmarkkinoiden lisäksi yrityksiä, mutta myös maakunta ja kuntatasoa eli meitä kaikkia yksilöinä. Epävakaassa maailmassa ja Euroopassa juuri Suomen ja Pohjoismaiden pitää pystyä olemaan se luottamuksen yhteiskuntamalli. Malli koko maailmalle. Siten teemme parhaiten myös talouskasvua ja työllisyyttä. Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä – se ei synny riitelemällä tai riitaa haastamalla. Meidän pitää luottaa toisiimme ja pystyä sopimaan vaikeitakin asioita.

Edellisten eduskuntavaalien jälkeen vuonna 2015 aloittanut hallitus (keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset) toteutti ja linjasi politiikkaa omien arvojensa pohjalta. Kuritettiin pienituloisia eläkeläisiä, opiskelijoita ja lapsiperheitä s…