Siirry pääsisältöön

Keskustan vedätys kalastuksenhoitomaksun hinnankorotuksesta meni läpi

Eduskunta äänesti tänään kalastuslain muuttamisesta. Hallituksen esitys kalastuksenhoitomaksukorotus hyväksyttiin äänin 114-68. Kalastusmaksut nousevat noin 15 prosentilla vuodesta 2018 alkaen. SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ville Skinnari on pettynyt lain hyväksymisestä.

- Hallitus perusteli lakimuutosta kalastuslain edellyttämien tehtävien rahoituksen turvaamisella, mutta käytännössä tässä oli kyse Keskustapuolueen vesienomistaja-siiven masinoimasta hinnankorotuksesta omistajakorvauksien nostamiseksi edellisen kalastuslain mukaiselle tasolle, Skinnari kommentoi.

Nyt vaikuttaa siltä, että maa- ja metsätalousvaliokunta on kantaansa muodostaessa sivuuttanut lausuntokierroksen palautteen. Valiokunnan mietinnön mukaan hinnankorotuksesta odotetusta lisäkertymästä ohjattaisiin omistajakorvauksiin 70 prosenttia ja loput 30 prosenttia kalastuslain muihin käyttökohteisiin. Perusteita tälle jakosuhteelle ei Skinnarin mukaan ole.

- Hinnan nosto vähentää aina maksuhalukkuutta ja toisaalta kasvattaa lyhytkestoisten lupien suosiota vuosilupien kustannuksella. Maksuhaluttomimpien, eli pyydyskalastajien ja satunnaisesti kalastavien, lisäksi lupa saattaa jäädä ostamatta myös aktiivisilta harrastajilta, jos korotuksesta valtaosa ohjataan omistajakorvauksiin ilman takeita sen käyttämisestä kalavesien hoitoon. Aiemmilla korotuskerroilla lisäkertymän tavoitteista on jääty 60 prosenttia, Skinnari huomauttaa.

Skinnari korostaa, että kalatalouden rahoittamisen turvaaminen edellyttää riittävää eteenpäin katsomista. Meidän täytyy panostaa toimiin, joilla täysi-ikäistyviä nuoria sekä maksuikäisiä aikuisia saadaan lisää kalastusharrastuksen pariin. Vuosikohtaisten maksujen määrä on viimeisen 15 vuoden aikana pudonnut kolmanneksen, eli noin 100 000 kappaletta.

- Vetosin eduskunnassa puheenvuorossani Kokoomukseen ja Sinisiin, kun heillä vielä oli mahdollisuus vetäytyä tästä lakiesityksestä, joka on yksipuolinen Keskustan vedätys lisärahan saamiseksi kalavesien omistajille vailla korvamerkintää rahojen järkiperäisestä käyttämisestä. Nyt hyväksytty laki ei ratkaise kalatalouden rahoitusta eikä tehosta kalavesien hoitoa, sen sijaan nyt vaarannetaan kalastajien maksuhalukkuus ja edes nykyisen kertymätason saavuttaminen.

Kalastus on edelleen hyvin suosittu luontoharrastus Suomessa. Korotusten sijaan hallituksen tulisi kiinnittää erityistä huomiota kalastusharrastuksen lisäämiseen sekä kalastajien neuvonnan ja valvonnan tehostamiseen maksukertymän nostamiseksi kalastuslakiuudistuksen mukaiselle tavoitetasolle.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tarvitsemme tulevaisuusinvestointeja ja tiivistä veropohjaa

Eduskuntavaaleihin on alle kuukausi ja jokainen puolue saa nyt aidosti tilaisuutensa esitellä oman ohjelmansa Suomen tulevaisuuden tekemiseen. Politiikan kvartaali ei saa olla enää vain seuraavat neljä vuotta. Pitää uskaltaa katsota rohkeasti pidemmälle tulevaisuuteen. Siksi tarvitsemme uudistuksia sosiaaliturvaan, perhevapaisiin ja investointeja koulutukseen.

Lyhyellä aikavälillä työllisyyskehitys riippu pitkälle suhdannekehityksestä ja pikavoittoja tuovia toimenpiteitä on vaikea löytää. Työllisyyskysymys on ennen kaikkea osaamiskysymys. Peruskoulu ei enää riitä pohjakoulutukseksi. Siksi toisen asteen (lukio ja ammatillinen koulutus) tekeminen aidosti maksuttomaksi on oikea tavoite. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain 40 prosenttia, kun toisen asteen suorittaneilla se on selvästi parempi eli yli 70 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneilla yli 85 prosenttia. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan oppivelvollisuuden pidennys on paras keino. Se nostaa koulutustasoa j…

Skinnari ja Ihalainen: Unohtuivatko pidemmän aikavälin kasvunmoottorit?

Puolueet ovat laatineet vaaliohjelmia seuraavalle vaalikaudelle ja myös pidemmälle aikavälille. Näin myös SDP. Viime viikolla julkistettiin eri ministeriöiden kansliapäälliköiden varsin kattava tilannekuvaraportti Suomen haasteista maailmantaloudessa. VM julkaisi oman, tavoitteellisemman linjauksen uudistuvasta ja kestävästä Suomesta.

Virkamiesarviossa on hyvin kuvattu Suomen keskeisiä haasteita. Raportin poliittisista suosituksista on perustellusti erilaisia painotuksia. Poliittisten johtopäätösten tekeminen kuuluukin puolueille ja uuden hallituksen muodostajille. Raportti laskee mm. sen varaan, että sote-säästöt voivat olla kolme miljardia vuoteen 2030 mennessä. Tästä on esitetty poikkeavia arvioita.

Raportin ydinviesti on, että työllisyysasteen kasvattaminen ja rakenneuudistukset ovat tehokkaampia keinoja kestävyysvajeen pienentämiseksi. Raportti ei tunnista riittävästi sitä, että työttömyyden pitkittyminen tuo myös sosiaalisen kestävyysvajeen. SDP:n talous- ja yhteiskuntapoliittis…

Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä.

Suomi äänestää sunnuntaina eduskuntavaaleissa. Samalla Suomi äänestää siitä halutaanko muutos Suomen suunnalle. Tulevan pääministeripuolueen tärkein tehtävä on palauttaa luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan. Silloin kun on luottamusta, on myös kykyä uudistua, investoida ja kehittää. Tämä koskee työmarkkinoiden lisäksi yrityksiä, mutta myös maakunta ja kuntatasoa eli meitä kaikkia yksilöinä. Epävakaassa maailmassa ja Euroopassa juuri Suomen ja Pohjoismaiden pitää pystyä olemaan se luottamuksen yhteiskuntamalli. Malli koko maailmalle. Siten teemme parhaiten myös talouskasvua ja työllisyyttä. Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä – se ei synny riitelemällä tai riitaa haastamalla. Meidän pitää luottaa toisiimme ja pystyä sopimaan vaikeitakin asioita.

Edellisten eduskuntavaalien jälkeen vuonna 2015 aloittanut hallitus (keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset) toteutti ja linjasi politiikkaa omien arvojensa pohjalta. Kuritettiin pienituloisia eläkeläisiä, opiskelijoita ja lapsiperheitä s…