Siirry pääsisältöön

Hallitus haluaa rankaista työttömiä

Tällä viikolla eduskunnassa keskusteltiin ja äänestettiin keskustan, kokoomuksen ja sinisten työttömille esittämästä niin kutsutusta aktiivimallista. Hallitus ajoi läpi mallin, jossa aktiivisuus - vaatimuksen rikkovaa työtöntä voidaan rankaista 4,65 prosentin leikkauksella. Leikkaus toteutetaan lisäämällä yksi omavastuupäivä kullekin kuukaudelle. Se pudottaa työmarkkinatukea menettävän rangaistuksena noin 697 eurosta 664 euroon eli reilut 30 euroa.
Uusi malli on käytännössä suomalasia epätasa-arvoistava sanktioautomaatti ilman yksilöllistä harkintaa. Kaikki työnhakijat eivät yksilön lähtökohdista riippuen yrityksistä huolimatta pysty välttämättä täyttämään lain edellyttämää aktiivisuusvaatimusta. Myöskään TE-toimistojen palveluita ole kaikilla alueilla riittävästi tarjolla.
Perustuslakivaliokunnan kuulemissa asiantuntijalausunnoissa todettiin, että työnhakijalla tulisi olla oikeus osoittaa aktiivisuuttaan myös sellaisella muulla tavalla, joka osoittaa hänen pyrkineen aktiivisesti työllistymään tai hakeutumaan työllistymistä edistävään palveluun tarkastelujakson aikana. Tällainen sääntely myös poistaisi ehdotukseen mahdollisesti liittyvät ja hallituksen esityksessäkin viitatut alueelliseen yhdenvertaisuuteen liittyvät ongelmat. Työtöntä, joka on osoittanut aktiivisuuttaan työnhaussa jollain tavalla, ei tulisi rangaista.
Hallituspuolueiden tahdosta sosiaali- ja terveysvaliokunta ei ottanut perustuslakivaliokunnan lausuntoa siinä määrin huomioon, kuten olisi pitänyt. Oppositio jäi vähemmistöön. TE-toimistoille tämä tietää lisää byrokratiaa ja lisää tarpeita palkata työntekijöitä hoitamaan paperityötä. Tämäkö on hallituksen ratkaisu edelleen vaikeaan työttömyyteen?



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tarvitsemme tulevaisuusinvestointeja ja tiivistä veropohjaa

Eduskuntavaaleihin on alle kuukausi ja jokainen puolue saa nyt aidosti tilaisuutensa esitellä oman ohjelmansa Suomen tulevaisuuden tekemiseen. Politiikan kvartaali ei saa olla enää vain seuraavat neljä vuotta. Pitää uskaltaa katsota rohkeasti pidemmälle tulevaisuuteen. Siksi tarvitsemme uudistuksia sosiaaliturvaan, perhevapaisiin ja investointeja koulutukseen.

Lyhyellä aikavälillä työllisyyskehitys riippu pitkälle suhdannekehityksestä ja pikavoittoja tuovia toimenpiteitä on vaikea löytää. Työllisyyskysymys on ennen kaikkea osaamiskysymys. Peruskoulu ei enää riitä pohjakoulutukseksi. Siksi toisen asteen (lukio ja ammatillinen koulutus) tekeminen aidosti maksuttomaksi on oikea tavoite. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain 40 prosenttia, kun toisen asteen suorittaneilla se on selvästi parempi eli yli 70 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneilla yli 85 prosenttia. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan oppivelvollisuuden pidennys on paras keino. Se nostaa koulutustasoa j…

Skinnari ja Ihalainen: Unohtuivatko pidemmän aikavälin kasvunmoottorit?

Puolueet ovat laatineet vaaliohjelmia seuraavalle vaalikaudelle ja myös pidemmälle aikavälille. Näin myös SDP. Viime viikolla julkistettiin eri ministeriöiden kansliapäälliköiden varsin kattava tilannekuvaraportti Suomen haasteista maailmantaloudessa. VM julkaisi oman, tavoitteellisemman linjauksen uudistuvasta ja kestävästä Suomesta.

Virkamiesarviossa on hyvin kuvattu Suomen keskeisiä haasteita. Raportin poliittisista suosituksista on perustellusti erilaisia painotuksia. Poliittisten johtopäätösten tekeminen kuuluukin puolueille ja uuden hallituksen muodostajille. Raportti laskee mm. sen varaan, että sote-säästöt voivat olla kolme miljardia vuoteen 2030 mennessä. Tästä on esitetty poikkeavia arvioita.

Raportin ydinviesti on, että työllisyysasteen kasvattaminen ja rakenneuudistukset ovat tehokkaampia keinoja kestävyysvajeen pienentämiseksi. Raportti ei tunnista riittävästi sitä, että työttömyyden pitkittyminen tuo myös sosiaalisen kestävyysvajeen. SDP:n talous- ja yhteiskuntapoliittis…

Potilas pääsi pakkaseen

Olin pari viikkoa sairaana keuhkokuumeen kourissa. Kerran sydänlihastulehduksen sairastaneena olen yrittänyt palata rauhassa päivätyöhön. Viime viikonloppuna uskaltauduin jo Radiomäelle pelaamaan pojan kanssa höntsää kaukaloon pakkasta hengittämään. Eduskunnassa on heti täysi tahti – eduskunta lähti nyt viimeisille valtiopäiville poikkeuksellisen suurten kysymysten äärellä. Maakunta – ja SOTE-uudistus tulee maaliskuussa uudelleen eduskuntaan. Hallitus haluaa syksylle maakuntavaalit, vaikka lainsäädäntöä ei ole vielä olemassa.  Keskusta haluaa maakuntavallanhimossaan vaalit hinnalla millä hyvänsä ja Kokoomus saa vastapalveluksena bisneistää Suomen 35 miljardin arvoisen Sote-sektorin. Tiedustelulakien uudistaminen on eduskunnassa menossa. Se on tarpeellinen siviili– ja sotilastiedustelun lainsäädännön päivittämiseksi muuttuneessa turvallisuustilanteesta. Lainsäädäntötyö on tarkkaa arviointia luottamuksellisuuden suojan näkökulmasta. Ketä valvotaan ja miten valvotaan? Miten toteutetaan …