Siirry pääsisältöön

Tekstit

Suomi pohjoismaiselle uralle

Eduskunnassa käsitellään tällä viikolla Rinteen hallituksen talousarvioesitystä vuodelle 2020. Esityksellä vähennetään syrjäytymistä sekä vahvistetaan Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja luodaan edellytyksiä työllisyyden kestävälle kasvulle. Panostuksia tehdään kaikille koulutusasteille, kuten pitääkin. Ensi vuodelle koulutukseen ja osaamiseen panostetaan ja se näkyy myös Päijät-Hämeessä. Lahden ammattikorkeakoulu saa 800 000 euroa ja ammatillinen oppilaitos Salpaus myös lisää resursseja. Yliopistoiden ja korkeakoulujen kanssa toteutettavaan yritysvetoiseen tutkimukseen ja kehitykseen on varattu koko maassa 60 miljoonaa euroa. Näiden panostusten avulla osaamisen ja koulutuksen laatu nousee sekä nuorten mahdollisuus edetä elämässään eteenpäin paranee. Myös kuntien resursseja rahoittaa kasvavia palvelutarpeita vahvistetaan. Koulutusinvestoinnit ja satsaukset jatkuvaan oppimiseen tukevat hallituksen 75 prosentin työllisyystavoitteen saavuttamista.

Esittelin maanantaina Lahdessa hallit…
Uusimmat tekstit

Enemmistölle jää ensi vuonna enemmän käteen

Tämän kuun puolessa välissä Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisi laskelmansa ostovoiman kehittymisestä Suomessa. Julkaisu ennustaa ostovoiman kehittyvän maltillisesti, mikä ei herätä suurta mielenkiintoa. Kiinnostavaa on kuitenkin tarkastella, miten ennustukseen on päädytty.

Palkansaajien tutkimuslaitos konkretisoi laskelmansa seitsemän esimerkkiperheen kautta. Niiden avulla tarkastellaan ansiotulojen, tulonsiirtojen ja verojen kehityksen vaikutusta erilaisten kotitalouksien ostovoimaan. Laskelmissa on huomioitu sekä suunnitellut että toteutuneet muutokset verotukseen, sosiaalivakuutusmaksuihin ja sosiaaliturvaan. Lisäksi niissä huomioidaan asuntolainan hoitokulujen, vuokrien ja ay-jäsenmaksujen vaikutukset.
Esimerkkiperheille lasketaan myös Tilastokeskuksen tietoihin perustuvat perhekohtaiset kulutuskorit, jotka mahdollistavat kotitalouskohtaisen inflaatiovauhdin ja reaalitulokehityksen arvioinnin

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tarkastelemat seitsemän perhettä ovat eläkeläisparisk…

Budjetti on nyt puitu – toteuttaminen alkaa nyt

Budjettiriihi puitiin tällä kertaa päivässä. Tiistai-iltana julkistettu vuoden 2020 talousarvioesitys osoittaa hallituksen katseen olleen budjetin laadinnassa leikkauksien sijaan uudistuksissa ja investoinneissa. Nyt panostetaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään talouskasvuun, työllisyyden parantamiseen, koulutukseen ja osaamiseen, ilmastonmuutoksen torjumiseen sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen sekä perusväylänpitoon. Muutos edellisen hallituksen aikaan on merkittävä. Silloin leikattiin muun muassa sosiaaliturvasta, koulutuksesta, liikenteen perusväylänpidosta ja säädettiin aktiivimalli. Muutos alkaa nyt.

Viime vuosien leikkaukset ovat heikentäneet myös kuntien taloustilannetta. Kunnat ovat hyvinvointimme peruspilareita, minkä vuoksi on tärkeää saada käännettyä niiden kehitys paremmaksi. Jo tänä vuonna hallitus satsaa helpottaa kuntien tilannetta 237 miljoonalla eurolla. Tätä koskeva lisätalousarvioesitys annetaan syksyn aikana. Lisäksi ensi vuonna nostetaan kuntie…

Yllättävän vaikuttavaa

Tämä viikko alkoi poikkeuksellisesti, mutta mukavasti nuorten parissa. Maanantaina pidin puheen ja osallistuin paneelikeskusteluun helsinkiläisessä koulussa pidetyssä YK:n väestörahasto UNFPA:n vuosiraportin julkistamistilaisuudessa. Tiistaina vastaanotin yhdessä pääministeri Antti Rinteen kanssa koosteen, johon on kerätty Suomen nuorten tärkeimmät toiveet kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Yhden ihmisen aktiivisuus voi joskus saada aikaan valtavasti huomiota, millä voi olla yllättäviä vaikutuksia. Tästä hyvä esimerkki on ruotsalaisen Greta Thunbergin inspiroimat ilmastomarssit.
Suomalaisten nuorten ääni pääsee esille ulkoministeriön lukiolaisille toteuttamassa Yllättävän vaikuttava -kampanjassa. Sen tarkoituksena on kertoa nuorille YK:n Agenda2030-tavoitteista ja Suomen roolista niiden edistämisessä. Agenda2030 on YK:n jäsenmaiden suunnitelma siitä, miten maailman maat voisivat yhdessä saavuttaa kestävän kehityksestä tavoitteet vuoteen 2030 mennessä.

Yllättävän vaikut…

Järvi-Suomi etsii matkailun veturia

Matkailu on Suomen kasvavin toimiala. Se työllistää jo yli 150 000 eri alojen osaajaa. Lappi ja Helsinki ovat esimerkkejä siitä, että matkailussa kansainvälistyminen luo edellytykset kunnon kasvulle. Aika on nyt otollinen muiden alueiden kansainvälistymiselle matkailumarkkinoilla. Suomella on maailmalla hyvä maine. Lisäksi Suomen hallitus panostaa aikaisempaa enemmän maakuvan kehittämiseen. Tässä tarinassa myös Suomen valinta toista kertaa peräkkäin maailman onnellisemmaksi maaksi tulee hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.

Suomessa on kaksi kansainvälisesti tunnettua matkailualuetta, Lappi ja Helsinki. Järvi-Suomi ja rannikko voisivat olla kaksi muuta houkuttelevaa aluetta sekä kotimaisten että kansainvälisten matkailijoiden keskuudessa. Hyvästä kehitystyöstä huolimatta näillä alueilla on vielä paljon tehtävää matkailijoita kiinnostavien kokonaisuuksien rakentamisessa, mikä samalla toisi kuntiin uutta elinvoimaa. Järvi-Suomen ja rannikon kehitystyötä tulisi ohjata yritysvetois…

Suomi ja Lahti tarvitsee uusia ratkaisuja

Politiikassa tekeminen keskittyy lian usein ongelmien listaamiseen ja luettelemiseen sen sijaan, että haettaisiin ratkaisuja. Maailmanluokan ongelmat, kuten ilmastonmuutos, äärimmäinen köyhyys, maahanmuuttokriisi ja jäätyneet konfliktit ovat monimutkaisia ja -tasoisia. Sen vuoksi niiden ratkaiseminen ei ole yksinkertaista eikä käy käden käänteessä – vaikka jotkut niin väittävät. Monimutkaisten ongelmien ratkaisemisen haasteet koskevat pienemmässä mittakaavassa myös Suomea, Päijät-Hämettä ja Lahtea. Meillä tällaisia ongelmia ovat esimerkiksi väestön ikääntyminen, osaavan työvoiman saatavuus sekä nuorten syrjäytyminen, eläkeläisten ja lapsiperheiden toimeentulo. Nämä ovat kaikki esimerkkejä monimutkaisista ongelmista, joihin on löydettävä ratkaisu. Mutta mistä ratkaisu voi löytyä? Kirjoitin tästä aiheesta myös viime viikonlopun Etelä-Suomen Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessani.

Suomen hallitusohjelma on laadittu ilmiöpohjaisesti. Se tarkoittaa sitä, että ratkaisuja ei edes…

Uusia yhteyksiä ja pohjoismaisia avauksia

Lahtelaisille yksi tämän viikon ilouutisista on VR:n julkaisema tieto uusista junavuoroista Lahden ja Helsingin välille. Joulukuun puolesta välistä alkaen Helsingistä Lahteen ja Lahdesta Helsinkiin pääsee kiskoja pitkin viikonloppuisin entistä myöhemmin. Perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin viimeinen juna Lahdesta Helsinkiin lähtee klo 0.30 ja Helsingistä Lahteen klo 1.25. Lisäksi VR lisää päivittäisen junavuoron Lahdesta Kouvolaan ja Kouvolasta Lahteen. Uusien vuorojen myötä etenkin iltayhteydet pääkaupunkiseudulta sekä Helsinki-Vantaan lentoasemalta paranevat, kun viimeinen juna Helsingistä Lahden kautta Kouvolaan lähtee joka ilta vasta klo 23.55. Toinen raideliikenteeseen liittyvä positiivinen asia kaupunkimme kannalta on Z-junan saamat lisävuorot. Loppuvuodesta pääkaupunkiseudun riennoista pääsee siis vaivatta illaksi kotiin.

Viime viikolla Reykjavikissa järjestettiin Pohjoismaiden pääministereiden kesäkokous, johon kunniavieraana osallistui myös Saksan liittokansleri Angel…