Siirry pääsisältöön

Tekstit

Ministeri Ville Skinnarin puhe suurlähettiläskokouksessa 19.8.2019

Arvoisat suurlähettiläät, hyvät kollegat, hyvää iltapäivää kaikille On kunnia olla puhumassa edessänne ensimmäistä kertaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministerinä.  Minulla on ollut ilo tavata monet teistä jo kansanedustajakaudellani ja jotkut jopa sitä aikaisemmin useaankin kertaan.   Kaksi ensimmäistä kuukautta ministerinä ovat vahvistaneet käsitystäni siitä, että Suomen ulkoasiainhallintoa palvelee erittäin pätevä ja työhönsä sitoutunut joukko. Siihen kuuluvat teidän lisäksenne luonnollisesti edustustoissanne työskentelevät virkamiehet ja paikalta palkatut henkilöt sekä kaikki kollegamme täällä Suomessa.  Pätevä ja osaava henkilöstö on ulkoministeriön, ja itse asiassa koko Suomen, tärkein voimavara. Siitä on pidettävä hyvää huolta, sillä Suomen tavoitteiden edistäminen edellyttää meidän kaikkien työpanosta.  Hyvät kuulijat, Suomi haluaa löytää ratkaisuja globaaleihin ongelmiin.   Tulevaisuuden muutosajureita ovat globaalit teemat, kuten ilmastonmuutos, digitalisaatio ja kaup…
Uusimmat tekstit

Avunanto – vaarallinen tehtävä

Ministerikauteni on lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle. Kävin kesän aikana muun muassa Abu Dhabissa, Genevessä ja Brysselissä sekä monissa kotimaan tapahtumissa. Syksylle on tiedossa lukuisia matkoja lähiympäristöön ja kauemmas.

Kansainvälisellä kentälläkin positiivista huomiota saaneessa hallitusohjelmassa todetaan, että Suomen on oltava kokoaan suurempi maailmalla. Hallitusohjelman arvopohjaisuus ei ole pelkkää sanahelinää. Oma etumme on maailma, jossa noudatetaan yhteisiä sääntöjä. Se on vastakohtana maailmalle, jossa toimitaan vahvemman oikeudella.

Viime viikon maanantaina tuli kuluneeksi 70 vuotta sodan oikeussäännöiksi kutsuttujen Geneven sopimusten solmimisesta. Käytännössä kaikki maailman valtiot ovat hyväksyneet nämä sopimukset, mikä tarkoittaa sitä, että niiden rikkominen luokitellaan sotarikokseksi. Geneven sopimukset sisältävät sääntöjä muun muassa siitä, miten sodan aikana maalla tai merellä haavoittuneita sotilaita tulee kohdella, mitkä ovat sotavankien oikeudet ja miten so…

Kolmas kerta toden sanoi

Kolmannen kerran voima ja sanonta todentui viime viikon torstaina Oslossa järjestetyssä finaalissa, jossa Lahti nimitettiin vuoden 2021 Euroopan ympäristöpääkaupungiksi. Lahti on päässyt ansiokkaasti finaaliin kahdella aikaisemmallakin kerralla, mutta vasta tänä vuonna kaupungissamme kehitetyt ympäristöratkaisut vakuuttivat juryn ja toivat voiton kotiin. Lahden kanssa kärkikolmikkoon ylsivät ranskalaiskaupungit Lille ja Strasbourg. Saatu ykkössija tarkoittaa siis sitä, että EU:n komissio nostaa Lahden edelläkävijäksi Euroopassa ympäristöasioissa ja pitää innovatiivisia ympäristöratkaisujamme esimerkkeinä muille eurooppalaisille kaupungeille.

Suomessa ei ole koskaan ollut Euroopan ympäristöpääkaupunkia eli Lahdesta tuli tällä saralla Euroopan mestari. Tunnustus on hieno palkinto kymmenen vuoden pitkäjänteiselle kehitystyölle ja merkittävä status sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tosin tästä vasta alkaa se varsinainen työ. Lahden pitää nyt saada alueellisesti kaikki toimijat muka…

Hallitusohjelma lähtee liikkeelle

Tällä viikolla eduskunnassa oli tärkeä viikko. Tiistaina pääministeri antoi pääminiterin ilmoituksen hallituksen ohjelmasta, josta keskusteltiin tiistain lisäksi myös pitkään keskiviikko iltaan. Tästä lähti liikkeelle hallitusohjelman vieminen käytäntöön. Ennen vaaleja lupasimme, että jos SDP voittaa vaalit Suomen suunta muuttuu. Nyt näin tapahtuu. Suomi investoi nyt tulevaisuuteen. Suomi viedään nyt leikkauslinjalta uudistuslinjalle. Oppositiopuolueet luonnollisesti kritisoivat uuden hallituksen ohjelmaa, mutta myös kiittivät sitä. Hallituksen aitiosta tehtävänä on vastata oman hallinnonalan kysymyksiin. Ministerit vuorollaan kertoivat hallitusohjelman sisällöstä ja yksityiskohdista. Mielestäni onnistuimme hyvin vastaamaan opposition kysymyksiin, jotka olivat pääasiassa asiallisia ja jopa rakentavia. Moni asia haluttiinkin ymmärtää väärin. Työllisyydestä puhuttiin paljon ja niin pitääkin. Tavoite 60.000 uudesta työpaikasta on kunnianhimoinen, mutta tehtävissä. Oma roolini on luonnol…

Rinteen joukkue aloittaa

Suomi sai torstaina uuden hallituksen, kun Rinne I aloittaa. Tätä kirjoittaessa minua ei vielä ole nimitetty ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi, mutta iltapäivällä näin jo on. Perjantaina on jo täysi työpäivä.

Hallitusohjelma on valmis. Se on viiden puolueen yhteinen ohjelma. Yhdellä lauseella kuvattuna siinä korjataan perusasioita Suomessa paremmaksi. Myös Lahti menestyi hallitusohjelmassa hyvin.

Asioita on paljon, mutta tässä keskeisimpiä. Viikon hoitotakuu toteutetaan perusterveydenhuollossa ja hoitajamitoitusta tiukennetaan. Luodaan maksuton toinen aste. Varhaiskasvatuksessa ryhmäkokoja pienennetään ja subjektiivinen päivähoito-oikeus palautetaan.

Lahti pääsee mukaan yli 100.000 kaupungin ryhmään. Hallitusohjelmassa todetaan, että tunnistetaan metropolialue ja suuret kaupungit (yli 100.000 asukasta) koko maan kannalta strategisesti merkittävänä kasvun ja kestävän kehityksen kannalta. MAL – sopimusten laajentaminen tehdään yhdessä Jyväskylän ja Kuopion kanssa (yli 100.000 asukk…

Se makein mestaruus

Suomen maailmanmestaruus pisti Lahdenkin sekaisin myöhään sunnuntaina. Pidin lupaukseni ja lähdin keskustaan fiilistelemään Suomen kaikkien aikojen kolmatta MM-kultaa. Vuosien 1995, 2011 tai 2019 mestaruuksia on vaikea vertailla. Jokainen on ollut erilainen. Tämän kevään joukkueessa oli kuitenkin jotain aivan ainutlaatuista. Ehkä tämä oli se makein mestaruus. Niin uskomaton tarina tästä syntyi. Torilla ja Lanun aukiolla menoa katsellessa tuli mieleen, että ehkä me olemme sittenkin se maailman onnellisin kansa.

Kuka olisi viisi vuotta sitten uskaltanut väittää Marko Anttilan johtavan Suomen mestaruuteen keväällä 2019? En ainakaan minä. Tässä on urheilun hienous. Unelmat on tehty saavutettaviksi. Kaikki on mahdollista, kun uskoo itse omaan ja joukkueen osaamiseen ja päämääriin. Toivottavasti Suomi ja Lahti saa tästä annoksen uskoa ja joukkuehenkeä yhdessä tekemiseen. Silloin kaikki on mahdollista. Samalla haluan onnitella Juhani Tyrväistä ja koko perhettä. Vuosien kova työ sai kultaisen …

Miksi EU-vaalit eivät kiinnosta?

Sunnuntaina järjestetään Euroopan Unionin parlamenttivaalit. Euroopan parlamentti on eurooppalaisen demokratian ytimessä. Se edustaa 500 miljoonaa ihmistä. Suomessa vaalien äänestysinto on ollut suhteellisen laimea, kun taas esimerkiksi Belgiassa se on ollut pitkään 90 prosentissa, Tanskassa viimeksi yli 55 prosenttia, meillä Suomessa vuonna 2014 noin 39 prosentti. Vuonna 1996 Suomessa äänestys prosentti oli 68 prosenttia. Pari päivää ennen EU - vaaleja on hyvä kysyä, miksi näin on Suomessa käynyt. Tulee helposti fiilis, että ei voisi vähempää kiinnostaa. Eikä se ole ihme, kun kuuntelee mitä ja millaisella kielellä EU:n asioista ja tehtävistä keskustellaan. Monimutkaisia lainsäädäntöhankkeita, omituisia termejä ja asioista keskustellaan vielä mitä vaikeimmilla lyhenteillä. Euroopan Unionissa ja sen parlamentissa päätetään kuitenkin erittäin merkittävistä asioista. Yksinkertaistettuna EU - tasolla on yritetty luoda ja kehittää vallan kolmijaon periaatetta, kun parlamentti päätettiin pe…